Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan ehdotus uudesta välineestä EU:n puolustuksen rahoittamiseksi on hallituksen linjan mukainen.
Kyse on 150 miljardin euron rahoitusvälineestä, josta jäsenmaat voisivat hakea lainoja puolustusinvestointeihin. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli ehdotuksen tiistaina. Malli perustuisi EU-maiden yhteiseen velkaan.
Orpo kommentoi asiaa tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
– Me suhtaudumme avoimesti näihin ratkaisuihin, mutta meidän pitää tietää yksityiskohtia. Tämä on mielestäni hallituksen sopiman, aikaisemmin hyväksymän linjan mukainen vielä, Orpo sanoi.
Purra: Ei lisää yhteisvastuuta
Ehdotuksen mukaan puolustusinvestoinnit voitaisiin siis rahoittaa yhteisvelalla. Lainan takaukseen käytettäisiin EU:n budjettia.
EU:n yhteisvelkaan suhtautuu nihkeästi hallituspuolueista erityisesti perussuomalaiset. Myös valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) toisti hallituksen linjan, että se suhtautuu rahoitusvaihtoehtoihin avoimesti.
– Samaan aikaan tämä esitetty mallihan ei lisää yhteisvastuuta, vaan se on siellä omien varojen katon alla, joka on jo aiemmin sovittu, Purra sanoi.
Sekä Orpo että Purra kiinnittävät huomiota siihen, mihin yhteistä rahaa käytettäisiin. Orpon mukaan sitä täytyy käyttää Naton kanssa katsottuihin kyvykkyyksiin ja siellä, missä Eurooppaa puolustetaan. Purran mukaan investointien pitää hyödyttää etulinjan maita eli myös Suomea.
Talouskasvuun tarvitaan iso määrä päätöksiä
Tiistain tiedotustilaisuus koski seminaaria, jossa hallitus keskiviikkona valmistautui huhtikuun puoliväliriiheen eli talousneuvotteluihin. Orpon mukaan riihen aiheita ovat kasvutoimet ja puolustus.
Talouskasvuun ei ole yhtä hopealuotia, Orpo sanoi.
– Kasvu rakentuu suuresta määrästä erillisiä päätöksiä.
Hallitus ei kertomansa mukaan käynyt vielä seminaarissa poliittisia neuvotteluita. Tilaisuudessa ei kuultu linjauksia esimerkiksi perintöveron kohtalosta.
Purra toivoo selvitystä maahanmuutosta
Näkökulmaeroja tilaisuudessa nähtiin Purran ja opetusministeri Anders Adlercreutzin (r.) välillä. Adlercreutzin mukaan Suomeen tarvitaan talouskasvun vuoksi lisää työperäistä maahanmuuttoa ja kansainvälisiä opiskelijoita.
– Suomi on viennistä riippuvainen maa. Me tarvitsemme kansainvälisiä osaajia, tarvitaan sitä kulttuurista pääomaa, mitä se tuo. Meillä on demografiahaasteita, ja nekin muodostuvat kasvun esteeksi, Adlercreutz sanoi.
Purralta kysyttiin näkemystä aiheeseen. Hän totesi, että maahanmuutto ei ole mikään "monoliitti" ja sanoi Suomen tarvitsevan julkisen talouden kannalta hyvää tuovia ihmisiä. Purra lupaili selvitystä aiheesta.
– Toivottavasti hyvinkin pian pystytään käynnistämään täällä virallisellakin tasolla selvitys siitä, mitkä ovat maahanmuuton aidot julkisen talouden vaikutukset.