Julkisen sektorin, kuten hoitajien palkankorotukset ovat kova lisähaaste julkiselle taloudelle, sanoo pääministeri Petteri Orpo (kok.)
Eilen syntyi sopimus yli puolen miljoonan julkisen sektorin työntekijän palkankorotuksista valtiolla, kunnissa ja hyvinvointialueilla.
Valtion työntekijöiden palkat nousevat kolmessa vuodessa yhteensä 7,8 prosenttia, ja kunta- ja hyvinvointialueiden työntekijöiden palkat vajaassa kolmessa vuodessa yhteensä 7,37 prosenttia. Kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijät saavat lisäksi yhteensä 1,8 prosentin korotukset niin sanotusta palkkaohjelmasta vuosien 2026-2028 aikana.
Hoitajaliitto Tehyn laskelmien mukaan esimerkiksi sote-sopimuksen alla olevien hoitajien palkat nousevat kuitenkin hyvinvointialueilla neljässä vuodessa, eli vuosina 2025-2028 yhteensä keskimäärin yli 14 prosenttia.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan palkankorotukset ovat kova haaste julkiselle taloudelle, joka on jo valmiiksi velkaantunut.
– Ensinnäkin, poliitikot eivät ole osapuolia palkkaneuvotteluissa, ja ratkaisut on nyt tehty. Mutta on ihan selvää, että se on kova lisähaaste julkiselle taloudelle. Mutta siitä täytyy vain selvitä, Orpo sanoo.
Orpo ei ota suoraan kantaa siihen, voisivatko palkankorotukset johtaa esimerkiksi tarpeeseen tehdä lisäleikkauksia valtion velkaantumisen taittamiseksi.
– Olemme juuri hyväksyneet julkisen talouden raamit, ja toki siellä käsitykseni mukaan on palkankorotusvaraa. Mutta täytyy käydä kokonaisuus läpi, ja palataan tähän, kun meillä on tarkempia laskelmia.
Hallitus päätti viime viikolla valtiontalouden kehyksistä eli julkisen talouden suunnitelmista lähivuosille.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ei ota kantaa palkankorotuksiin, mutta pitää hyvänä sitä, että sopu syntyi.
– En kommentoi työmarkkinapöytien ratkaisuja. Pääasia, että on tultu sopimukseen kunnissa, hyvinvointialueilla ja valtiolla.
– Kun se (sopimus) yhdistetään tilanteeseen, jossa verotus kautta linjan laskee, korot laskevat ja inflaatio on taittunut, niin kyllähän se palkansaajan ostovoimaa parantaa, Purra sanoo.
"Täyty olla varaa satsata palkkatasa-arvoon"
Tehyn mukaan sote-sopimukseen kuuluvien työntekijöiden, kuten hoitajien muita suurempia palkankorotukset johtuvat vuonna 2022 sovitusta niin sanotusta hoitajien palkkaohjelmasta.
Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi ei kanna huolta siitä, millaisia vaikutuksia julkisen sektorin työntekijöiden yleistä linjaa korkeammilla palkankorotuksilla on julkiseen talouteen.
– Päättäjien tehtävä on pitää huolta siitä, että talous pysyy tasapainossa. Jos on varaa keventää suurituloisimpien verotusta, niin täytyy olla varaa satsata myös palkkatasa-arvoon.