Helsingin yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan Viktor Orbánin ultranationalistinen ja vallankumouksellinen politiikka täyttää historioitsijoiden määrittelemän ’fasistisen minimin.’
Tutkimuksen mukaan Unkarin "illiberaali" eli demokratian ja diktatuurin välissä keikkuva hallinto ei haikaile maan totalitaariseen menneisyyteen, vaan on tulevaisuuteen suuntautuva järjestelmä.
– Uusi poliittinen järjestelmä on perustettu 2010, kun Orbán sai alun perin kahden kolmasosan enemmistön parlamenttiin. Unkarissa siihen viitataan virallisesti kansallisen yhteistyön järjestelmänä, väitöskirjatutkija Annastiina Kallius sanoo Huomenta Suomen haastattelussa.
Orbán itse on kuvannut tapahtunutta vallankumoukseksi äänestyskopeissa, Kallius kertoo.
Väitöskirjan päälöydös on se, että Viktor Orbánin illiberaalin hallinnon menestys nojaa omaehtoiseen ja tehokkaaseen tiedon tuotantoon eri yhteiskunta-aloilla. Väitöskirjatutkijan mukaan esimerkiksi se, mitä ihmisille näytetään televisiossa on saattanut muuttua täysin toisenlaiseksi.
– Voi olla tilanne, että kadulla on suuri mielenosoitus, jossa on satatuhatta ihmistä, mutta uutisissa näkyy, ettei siellä ole ollut yhtään ketään.
Unkarissa hallinto on myös hyvin suljettu, jolloin hallitukselle kriittisellä medialla tai toimijiolla ei ole mahdollisuuksia saada tietoa samalla tapaa kuin länsimaisissa järjestelmissä.