"Vähäisen tuntimäärän ja jaksojärjestelmänkin aiheuttamien opetustaukojen takia opetus joudutaan monesti aloittamaan alusta tai se ei etene käytännössä yhtään".
Suuri osa opettajista suhtautuu kriittisesti opetusuudistukseen, jolla keskipitkän ruotsin opetus varhennettiin alkamaan jo 6. luokalta. Tämä ilmenee Hanasaaren Svenska nu -verkoston ja Suomen kieltenopettajien liiton (SUKOL) teettämästä tutkimuksesta.
Syksyllä 2016 toteutettu uudistus tehtiin siten, että kaksi vuosiviikkotuntia ruotsin opetusta siirrettiin alakoulun opetukseen vuosikursseilta 7–9. Eräät kunnat kompensoivat muutosta lisäämällä ruotsin kielen opetuksen tuntimäärää yläkoulussa, mutta näin ei tehty kaikissa kunnissa.
Lähes kaikkien kyselyyn vastanneiden yläkoulun opettajien mielestä uudistuksella ei ole päästy asetettuihin tavoitteisiin.
– Opettajat joutuvat vähäisen tuntimäärän ja kasvaneiden ryhmälukujen takia kiirehtimään opetusta, eivätkä he ehdi ottamaan esille ruotsin kielen kulttuuriin liittyviä asioita tunneilla, Hanasaaren Svenska nu -verkoston tiedotteessa kerrotaan.
Puolet vastaajista otti esiin oppilaiden osaamisen heikentymisen, ja usein arvostelu kohdistui kykyyn tuottaa tekstejä. Esimerkiksi perussanastoa ei ehditä käymään läpi.
"Oppiminen vaatii toistoa"
Tutkimukseen vastanneista yläkoulun opettajista lähes kolme neljästä arvosteli opetustuntien siirtoa alakouluun ja yläkoulun vähentyneitä tuntimääriä.
– Monissa vastauksissa todetaan, että vähäisen tuntimäärän ja jaksojärjestelmänkin aiheuttamien opetustaukojen takia opetus joudutaan monesti aloittamaan alusta tai se ei etene käytännössä yhtään. Tehokas oppiminen vaatii riittävän usein tapahtuvaa opeteltavien asioiden toistoa, tiedotteessa sanotaan.
Vastanneista lukion opettajista 61 prosenttia arvioi, että ruotsin osaaminen on huonontunut paljon viimeisten kahden lukuvuoden aikana. Noin kolmasosan mielestä osaaminen on huonontunut jonkin verran ja 7 prosentin mielestä se on pysynyt samana. Kenenkään vastanneen mukaan osaaminen ei ole parantunut.
Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä haastattelemalla 196:ta yläkoulun ja 60:tä lukion ruotsin kielen opettajaa ympäri Suomea.