Mainos

Opas nuorille: "Naimaton on vajaa, itsekäs ja sairas"

Morsiamen kirja vuodelta 1944 voi huvittaa ja jopa järkyttää nykylukijaa Kirjassa kerrotaan muun muassa, että "myöhemmällä iällä ilmestyy naimattomille tyhjyydentunto. He eivät saa rauhaa kysymykseltä: "Miksi elän?"

Vaikka nuoren naisen yhä edelleen oletetaan käyttäytyvän tietyllä tapaa, olivat asiat huomattavasti huonommin vuonna 1944. Tämän osoittaa esimerkiksi Kariston 40-luvulla julkaisema teos, jossa opetetaan, mikä on soveliasta käytöstä ja mitä naimattomille, lapsettomille vanhoillepiioille voi käydä.

– Nykyajan nuori nainen kaipaa opastusta elämänsä tärkeimmässä askelessa yhtä hyvin kuin edellistenkin sukupolvien neitoset. Varmasti hän neuvontaa haluaakin, mutta aikaa usein puuttuu. Kun oppi ja neuvo on koottu kansien väliin, hänelle käy mahdolliseksi seurustella opastajansa kanssa sellaisina hetkinä, jolloin hänellä on sekä aikaa että halua, kirjan alkukirjoitus kuuluu.

Morsiamen kirja – ohjeita nuorelle naiselle

– Hyvin nuori nainen rakastuu herkimmin itseään vanhempaan mieheen. Siitä voimme päätellä, että terveelle pohjalle perustuva liitto on mahdollisempi miehen ollessa jonkun verran iäkkäämpi, ja luonnollisesti pitääkin näin olla asian laita, jos hän on naimakelpoinen ja pystyy rakentamaan kodin ja siitä myös vastaamaan. Toisaalta on sanottu, että nainen kukoistaa nopeammin ja siis vanhenee aikaisemmin kuin mies.

– Jos tuleva miehenne kuuluu ylhäisempään piiriin, niin teistä tulee alempi hänen rinnallaan, ainakin ensi aikoina, kunnes olette naisellisen kehityskykynne avulla mukaantunut uusiin oloihin.

– Luonnollisinta on mennä liittoon jonkun kanssa, jonka tuntee kaikin puolin ja joka tiettävästi on samalla kehitystasolla kasvatuksen ynnä elämän laadun ja vaatimusten puolesta. Miehen palkka voi kyllä olla niukka ja riittämätönkin nykyisenä aikana, mutta siihen tulee lisäksi vaimon valmius ryhtymään johonkin ansiotyöhön tai edelleen pysymään toimessaan, joka hänellä on ollut, ja perheen elatus käy siten hyvinkin päinsä.

– Kun sitten kysytään, kuinka paljon vaimoaan vanhempi miehen pitäisi olla kohtuullisen arvion mukaan, joka yleisesti sopii ohjeeksi, saadaan vastaukseksi, että tämä ikäero on noin kuusi vuotta.

– Hyvin moni on nykyään taipuvainen jäämään karuksi ja kuivettuneeksi puuksi ja puhuu mielellään niistä "hölmöistä", jotka jo nuorina ottavat perheen elättääkseen. Yhteiskunta ja yhteishyvä on näille viisaille ja varovaisille puoleksi hymyilyttävä ja sekava käsite.

– Naimattomat kehittyvät harvoin tasapuolisesti, eri suhteissa kelvollisiksi. Tavallisesti he ovat jollakin tavalla vajavaisia ja omituisia, oikullisia ja pikkumaisia, ja he omaksuvat joukon ikäviä tottumuksia. Pahimmissa tapauksissa heidän itsekkyytensä muuttuu suorastaan sairaalloiseksi.

– Myöhemmällä iällä ilmestyy naimattomille tyhjyydentunto. He eivät saa rauhaa kysymykseltä: "Miksi elän?" Oikea mies ja oikea nainen eivät tyydy vain oman itsensä vaalimiseen. Kukin tahtoo tietää, kenen hyväksi hän tekee työtä, ajattelee ja kestää elämän vaivoja. Kiusallista ja kolkkoa on tietää olevansa viimeinen lajiaan, niin ettei hänen olemuksensa jatku lapsissa eikä hän saa vaalia heitä ja varustaa elämän taipaleelle, siten antaen korvausta siitä pyhästä velasta, joka melkein aina jää maksamatta omille vanhemmille ja huoltajille.

– Naimakelpoisen naisen on kuitenkin vaikea täyttää tätä elämänsä - sanokaamme - kipeintä ja luonnonmukaisinta kaipuuta tulla äidiksi, ellei satu niin onnellisesti, että joku kelpo mies kosii häntä.

– Hyvin nuorella, suloisella tytöllä saattaa olla aika annos tyhmyyttä, mutta sille vain nauretaan herttaisesti. Tyhmyys ei kuitenkaan ole mitään rakastettavaa eikä edes viatonta, sillä se saa aikaan paljon pahaa. Ken menee tyhmän kanssa naimisiin, hänestä elämä alkaa pian tuntua ahtaalta ja raskaalta, ikään kuin aina olisi kannettava metallikahleita.

– Useimmissa tyhmissä ihmisissä on vielä se vika, etteivät he osaa salata tätä kiusallista ominaisuuttaan. Sillä tyhmä on melkein aina myös lörppö: täytyyhän hänen puhua, koska häneltä muutoin kokonaan loppuisi ajatuksen juoksu. Suusta pursuavat sanat kuvastavat aivojen hämytilaa ja pitävät sitä vireillä.

– Tyhmä ihminen ei, sen pahempi, viihdy yksin. Hän tarvitsee tyhjälle itselleen lakkaamatta elvykettä ulkoapäin. Ellei sitä ole saatavissa, niin hän tuntee itsensä onnettomaksi. Häneen tehoaa vain aistillinen huvi, ja jollei sitä ole tarjolla luvallisessa muodossa, ei mikään sisäinen ääni tai tunto vartioi ja pidätä häntä takertumasta huonoon, jopa rikolliseen.

– Kevytkenkäinen tyttö pukeutuu niin avokaulaisesti kuin tapa suinkin sallii. Tavallisesti hän myös osaa kaikki tanssit ja esittää ne naturalistisesti - ovathan nykyaikaiset tanssit rakkausvietin luontoisia, ja jos hän on älykäs, saattaa hän myös tehdä kaiken tuon tahdikkaasti. Kelvollinen ja älyltään hiukan rajoitettu tyttö menee niin kuin viedään ilman omaa tyyliä.

– Äidit ja monesti isätkin riitelevät nuorison nykyistä käytöstapaa vastaan, ylistellen vanhoja siivoja aikoja, jolloin sanottiin: "Eihän sellainen sovi!" Mutta he myöntävät sentään, kun lujalle ottaa, että silloinkin haikara joskus pistäytyi väärään piippuun, jota vastoin nykyään sellainen lopputulos on varsin tavallinen ja korjataan tilapäisellä avioliitolla, josta helposti päästään eroon. Naiskehityksen suuri vauhti tuottaa aika paljon hämmennystä kaikenlaisiin laskuihin. Tyttäret vaativat vapauksia ja toteuttavat niitä häikäilemättä, ja useissa, ehkä useimmissa tapauksissa he kykenevätkin puolestaan vastaamaan itsestään.

Lähde: Morsiamen kirja, opastusta nuorille tytöille/ Karisto, 1944

Kuvat: Lehtikuva

(MTV3)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.