Siivoaminen kiinnostaa jatkuvasti enemmän. On kuitenkin ihmisiä, jotka eivät voi lopettaa siivoamista tai rentoutua, ennen kuin ovat heittäneet jotakin pois.
Siivouspäivä. Pihakirppis. Katujuhlat. Mahdollisuudet hankkiutua eroon itselle turhista tavaroista ovat loputtomat. Siistit hyllyt miellyttävät silmää, mutta voiko siivoaminen mennä överiksi?
Kodin järjesteleminen kiinnostaa jatkuvasti enemmän. Sanaa "declutter", joka vapaasti suomennettuna tarkoittaa rojun poistamista, esiintyi kirjallisuutta tutkivan Google Ngramin mukaan kirjallisuudessa ensimmäistä kertaa 1970-luvulla. Sen jälkeen sanan suosio on kasvanut räjähdysmäisesti.
Kuvagalleria
Newyorkilaisen psykologin Vivien Dillerin mukaan siivoamista ja rojun pois heittämistä pidetään hyvänä asiana ja tehokkaana elämäntapana. On kuitenkin ihmisiä, jotka eivät voi lopettaa siivoamista tai rentoutua, ennen kuin ovat heittäneet jotakin pois. Potilas saattaa tulla vastaanotolle ja oikoa tyynyjä pakonomaisesti, kykenemättä rentoutumaan, Diller sanoo.
Pakko-oireinen häiriö
- Pakko-oireiselle häiriölle ominaisia ovat pakkoajatukset eli obsessiot, tai pakkotoiminnat eli kompulsiot.
- Tilaa kutsutaan joskus myös pakkoneuroosiksi.
- Pakkotoiminta voi olla toistuvaa käytöstä, kuten käsien pesu, esineiden järjestely, lukitsemisen tarkastaminen
- Pakkotoiminta voi olla mielessä tapahtuvaa toimintaa, kuten rukoilua, laskemista tai sanojen hiljaista toistelua
- Pakkotoimintojen päämääränä ei ole mielihyvän tuottaminen, vaan ahdistuksen lievittäminen tai pelottavan tapahtuman estäminen
- Lievinä ja satunnaisesti ilmenevinä pakko-oireet ovat yleisiä. Noin 2–3 prosenttia aikuisista kärsii häiriöstä.