Jos työ ei tarjoa haasteita ja merkityksellisyyttä – ja aikaa uppoutua niihin –, tuloksena voi olla boreout. Se näkyy esimerkiksi vaikeutena tarttua työtehtäviin. Aiheesta keskusteltiin Huomenta Suomessa maanantaiaamuna.
Tutkija Lotta Harju Työterveyslaitokselta kertoo, että boreout kuvaa pitkittynyttä, yhtäjaksoista tai usein toistuvaa tylsistymistä töissä.
– Suomeksi voidaan puhua myös leipääntymisestä. Tylsistyminen on ikään kuin jäänyt päälle, Harju selittää lähetyksessä.
Työpsykologi Hanna Poskiparta sanoo, että tylsistyminen voi johtua esimerkiksi siitä, ettei työtehtäviä koeta riittävän haastaviksi eikä omia kykyjä ja osaamista päästä laittamaan likoon. Erityisesti merkityksellisyyden puute on uhkatekijä.
– Se, mikä kullekin on haasteellista, on aina yksilöllinen arvio. Esimies voi antaa hyvinkin haastavia tehtäviä ja ihminen voi ehkä kokeakin ne vähän vaikeiksi, mutta jos ne tehtävät eivät ole itselle mielekkäitä, innostavia ja inspiroivia, niin voi päätyä tylsistymiseen, Harju komppaa.
Joskus mielekkäitä haasteita kyllä on, mutta niille ei syystä tai toisesta ole aikaa.
– Jos työssä on tekijöitä, jotka estävät niihin mielekkäisiin asioihin uppoutumisen, se voi myöskin leipäännyttää pidemmän päälle, Poskiparta selittää.
Monilla, joilla on boreout, on vaikeuksia tarttua töihinsä.
– Ei oikein innosta, ei oikein nappaa. Pikemminkin keksii kaikenlaista muuta tekemistä. Ja se vähäinenkään tekeminen ei tunnu mielekkäältä tai sellaiselta, että siihen edes haluaisi panostaa, Poskiparta kuvailee.
Joillakin on samanlaisia stressioireita kuin työuupuneilla, esimerkiksi väsymystä ja päänsärkyä.
Jos huomaa kyllästyneensä työhönsä, kannattaa miettiä, miksi on aikoinaan hakeutunut siihen. Mikä työssä on aiemmin innostanut ja tuonut iloa ja merkityksellisyyttä? Mihin siinä haluaisi panostaa?
– Joku löytää sen enemmän työn sisällöistä, toinen vaikka työyhteisöstä, Poskiparta vinkkaa.
– Joskus päädytään väistämättä myös miettimään työtehtävien tai työpaikan vaihtamista, Poskiparta huomauttaa.