Onko neliveto oikeasti fiksuin valinta Suomen talvikeleihin? "Saa ajettua kiinni pahempaan paikkaan kuin kaksivetoisen"

Kysymys: Onko neliveto turvallisin valinta Suomen talvikeleihin?

Vastaus: Neliveto erottuu kaksivetoisista edukseen liikkeelle lähdettäessä ja kiihdytettäessä liukkaalla ajoalustalla.

Vastaavasti sen etenemiskyky on omaa luokkaansa hangessa tai muuten pehmeällä ajoalustalla, kuten pellolla, niityllä tai vaikkapa leirintäalueen nurmikolla asuntovaunua vedettäessä.

Myös muita raskaita perävaunuja vedettäessä nelivedosta on varmasti hyötyä – muutenkin kuin suuremman sallitun perävaunumassan muodossa.

Tunnista henkilökohtaiset tarpeet

Se, onko neliveto oikea valinta, riippuu täysin jokaisen henkilökohtaisista autonkäyttötarpeista: Jos tietää, että tulee liikuttua usein huonosti auratuilla pienillä teillä tai joutuu tämän tästä etsimään pysäköintipaikkaa katujen varsilta, lumikinosten keskeltä, tai vetää usein raskasta perävaunua, on neliveto varsin perusteltu.

Vastaavasti, jos oma asuinpaikka on jyrkän mäen päässä, saattaa neliveto olla ehdoton kotipihaan tai sieltä pois pääsyn takaamiseksi, erityisesti talvikelillä. Myös osa autotalleista saattaa olla jyrkän luiskan päässä, jolloin tallista ylös nouseminen saattaa liukkaammilla keleillä jäädä haaveeksi ilman nelivetoa.

Illuusio romuttuu nopeasti

Kaksivetoauton kuljettaja ymmärtää tien olevan liukas viimeistään siinä vaiheessa, kun vetävät pyörät alkavat liikkeelle lähdettäessä sutia ja vetoluistonestojärjestelmän valo vilkkuu mittaristossa.

Nelivetoautolla sen sijaan liikkeelle päästään usein ilman, että luistonestojärjestelmän on puututtava peliin. Näin ollen nelivetoauton kuljettajalta jää herkemmin huomaamatta tien liukkaus, mikä saattaa kostautua myöhemmin jarrutuksessa tai kaarteessa.

Vaikka vauhdin kerääminen liukkaalla alustalla onnistuu nelivetoautolla ongelmitta, ei sen jarrutusmatkalla ole juuri eroa vastaavalla alustalla ja rengastuksella varustettuun kaksivetoautoon. Rengastuksessa ei siis ole syytä säästellä nelivetoautonkaan kohdalla.

Kaarteessa nelivetoauto karkaa kuljettajan lapasesta aivan yhtä helposti kuin vastaava kaksivetoinen auto, jos kaarteeseen ajetaan liian kovaa.

Usein nelivetoauto on myös kaksivetoista korkeampi. Kun painopiste on korkeammalla, lähtee auto vyörymään ulkokaarteen suuntaan usein jopa matalampaa malliversiota herkemmin.

Ennen kaarretta on siis nopeutta hiljennettävä keliolosuhteita vastaavaksi – myös nelivedolla. Lisäksi on olennaista pitää mielessä, että hyödyistään huolimatta nelivetoauton saa ajettua kiinni huomattavasti pahempaan paikkaan kuin kaksivetoisen.

Lue myös: Tiedätkö, milloin kuljettajan on vaihdettava kaukovaloilta lähivaloille? Tässä takuuvarma nyrkkisääntö