Kysy liikenneturvallisuudesta -sarjassamme lukijoiden kysymyksiin vastaavat liikenneturvallisuuden asiantuntijat joka perjantai. Lähetä kysymyksesi osoitteeseen autot(a)mtv.fi. Vastaajana on tällä viikolla Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen.
Kysymys: Onko neliveto oikeasti fiksuin valinta Suomen keleihin?
Vastaus: Neliveto kuulostaa käytännölliseltä ja turvalliselta ratkaisulta Suomen talveen. Periaatteessa sitä se onkin, mutta vain oikein käytettynä. Nelivetoautoihin liittyvät omat riskinsä, jotka kuljettajan on syytä tiedostaa.
Elektroniikka ja kuljettajaa avustavat järjestelmät ovat arkipäivää nykyautoissa. Näiden järjestelmien myötä eri vetotavoilla varustettujen autojen hallinta on muuttunut yhdenmukaisemmaksi kuin aiemmin.
Auton käyttäytymiseen vaikuttaa vetotavan lisäksi monta eri tekijää, kuten jousitus, iskunvaimennus, ohjaus ja rengastus. Nämä muuttujat tulevat hyvin esiin Autoliiton talviajokursseilla.
Loistava liikkeellelähtökyky
Neliveto on aivan ylivertainen liikkeelle lähdettäessä ja kiihdytettäessä liukkaalla ajoalustalla. Esimerkiksi lentokentällä järjestettävillä talviajokursseilla ehtii nelivetoautolla keräämään ongelmitta vauhtia 100 km/h tunnissa siinä, missä vastaavalla matkalla kaksivetoautolla nopeutta saa hädin tuskin 80 km/h.
Mitä etua tästä sitten on liikenteessä? Ainakin risteyksistä ja liikennevaloista pääsee nopeammin ja varmemmin liikkeelle ja liukkaallakin kiihdytyskaistalla saa kerättyä tarvittavan, muun liikennevirran mukaisen nopeuden.
Samalla kuitenkin törmätään keskeiseen nelivetoauton ongelmaan: Kaksivetoauton kuljettaja ymmärtää tien olevan liukas viimeistään siinä vaiheessa, kun vetävät pyörät alkavat liikkeellelähdössä sutia ja luistonestojärjestelmän valo vilkkuu mittaristossa. Nelivetoautolla sen sijaan liikkeelle päästään usein ilman, että luistonestojärjestelmän on puututtava peliin. Näin ollen nelivetoauton kuljettajalta jää herkemmin huomaamatta tien liukkaus, mikä saattaa kostautua jarrutus- tai kaarreajotilanteessa.
