Onko Helsingin sinkkukämpän ja Pohjois-Karjalan kodin arjessa eroja? Valokuvaajat kuvasivat arkeaan vuoden ajan: "Olen onnellinen, vaikka rahat on vähissä"

– Tavoitteena ymmärtää, minkä näköinen on tämän päivän Suomi, miltä ne erinäköiset todellisuudet näyttävät vai onko meillä yhteinen jaettava todellisuus eli miltä se näyttää arki kodissa Pohjois-Karjalassa tai sinkkukämpässä Helsingissä? kertoo Ida Pimenoff, Arjen kuvat -työpajan vetäjä.

Valokuvataiteen museossa avautuvaan Tuntuuko tutulta? Valokuvia suomalaisesta arjesta -näyttelyyn on valittu parhaat valokuvat 400 kuvan joukosta. Kuvat jäävät museon arkistoon tallenteina vuodesta 2016.

– Jätämme katsojan löydettäväksi sen, onko kuvaajien tallentama arki tuttua vai vierasta. Me haluamme vain avata kymmenen valokuvaajan näkemyksen. Näiden kuvien välityksellä huomasin, että miten iso merkitys on sattumalla ja sillä mihin syntyy ja minne päin Suomea, niin se vaikuttaa siihen, millaisia mahdollisuuksia ihmisellä, lisää Pimenoff.  

Yksi kuvaajista on Mikko Waltari, jonka elämä muuttui viisikymmentävuotiaana.

– Havahduin eräänä päivänä, että en ilmeisesti elä sellaista elämää, mitä haluaisin elää ja mikä tekee minut onnelliseksi.

Vuoroviikkoisänä oleva Pasi Räsämäki löysi uusia asioita arvokkaita asioita vuoden aikana.

– Löysin tavallaan uusia asioita elämästä, sillä tavalla, että olin paremmin läsnä tai muistan sellaisia läsnäolon tilanteita, kuinka olen toiminut lasteni kanssa.

Arki on arvokasta

Pimenoffin mukaan banaalit joka päiväiset asiat näyttäytyvätkin mielenkiintoisena ja arvokkaana.

– Kuvien kautta sitä pysähtyy miettimään elämää muutenkin ja löytää siitä myös kauneutta ja arvokkuutta.

Elämän käänteet voivat olla pienistä sattumista kiinni, siitä mihin päin Suomea ja millaiseen perheeseen sattuu syntymään. Eriarvoistumiseen vaikuttaa erityisesti käytettävissä olevan rahan vähyys.

– Silloin kun sitä ei ole se on ongelma ja se vie aika ison osan ihmisen ajasta, että joutuu miettimään, mistä sitä saa. Tällöin myös valinnan vapautta on paljon vähemmän, kun ei ole rahaa, toteaa Pimenoff.

Onni ei ole rahasta kiinni

Kuvista välittyy kuitenkin onnea, luottamusta ja uskoa tulevaan eikä onni ole rahasta kiinni.

Oravan pyörästä pois hypännyt Waltari tulevansa onnelliseksi siitä, että huomaa uudessa ammatissaan valokuvaajana onnistuneensa ja kehittyneensä. 

– Tunnen onnea pienistä onnistumisista ja sellaisista asioista, millä ei ole mitään rahallista arvoa. Olen onnellinen, vaikka rahat on vähissä, taide takkuaa, vanha talo ja puutarha vaativat jatkuvaa huomiota, sanoo Waltari.

Näyttely pohjautuu Valokuvataiteilijoiden liiton vuonna 2016 toteuttamaan Arjen kuvat -työpajaan, joka oli osa Itä-Suomen yliopiston hallinnoimaa Kaksi Suomea – kasvaako eriarvoisuus? -tutkimushanketta.