Suomessa ainetta käytetään lannoitteena sekä osana räjähteiden valmistusta, ja sen varastoinnille on asetettu tiukkoja määräyksiä.
Suomessa liki kolmen tuhannen tonnin ammoniumnitraattimäärän varastointi keskeisellä paikalla olisi laitonta, sanoo turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ylitarkastaja Aki Ijäs.
Libanonin viranomaisten mukaan Beirutin eilisen räjähdyksen taustalla oli ammoniumnitraatti, jota oli sataman varastossa jopa 2 750 tonnia.
– En tunne niin tarkasti muiden maiden lainsäädäntöä, mutta Suomessa tämänkaltainen varastointi olisi yksiselitteisesti kiellettyä, Ijäs sanoo.
Keskiviikon arvioiden mukaan räjähdyksen sai aikaan satamassa syttynyt tulipalo, joka sytytti toisessa varastossa olleen valtavan ammoniumnitraattimäärän.
Vahvistamattomien tietojen mukaan ammoniumnitraatti oli aikoinaan takavarikoitu satamaan tulleesta laivasta. Suomessa ammoniumnitraattia käytetään sekä lannoitteena että räjähteiden valmistuksessa.
Aineelle on Ijäksen mukaan annettu tiukat varastointia koskevat määräykset.
– Sille on varastointia varten annettu omat suojaetäisyytensä, eli kuinka kaukana varastojen täytyy olla asunnoista, rakennuksista, kokoontumisalueista sekä teistä.
– Myös isomman onnettomuuden mahdollisuutta on pyritty ehkäisemään sillä, että jos kyse on todella isosta varastosta, niin ainetta pitää varastoida erillisissä pinoissa.
– Ainetta pitäisi varastoida maksimissaan sadan tonnin pinoissa (teollisuussäkeissä), ettei pääse syntymään tämänkaltaisia onnettomuuksia, joilla on vaikutuksia kilometrien päähän kohteesta, Ijäs kertoo.
Suuria varastoja on Suomessa vain vähän
Yli sadan tonnin varastoja on Suomessa Ijäksen mukaan vain vähän. Lisäksi onnettomuuksia pyritään estämään muillakin varastointia koskevilla määräyksillä.
– Tulipalojen ehkäiseminen on varastoinnissa keskeistä, ja se ettei ammoniumnitraattiin pääse sekoittumaan mitään orgaanista palavaa materiaalia. Kyse on hapettavasta aineesta, joka kiihdyttää orgaanisen aineen paloa. Lisäksi varaudutaan sillä tavalla, että varastot täytyy pitää lukittuina, etteivät ulkopuoliset pääse aineeseen käsiksi.
Aineen räjähdysherkkyys riippuu Ijäksen mukaan muun muassa sen typpipitoisuudesta ja puhtaudesta.
– Kyllä siinä on eroja, ja Suomessakin säädöstasolla erotellaan erilaisia ammoniumnitraatti-laatuja. Esimerkiksi lannoitelaatuihin, joissa on tällaisiakin komponentteja mukana kuin ammoniumnitraatti, missä typpipitoisuus ei ole iso. Ne eivät ole niin räjähdysherkkiä. Toisaalta, kaikki epäpuhtaudet ja orgaaninen palava materiaali saattavat lisätä räjähdysherkkyyttä, Ijäs sanoo.