"Olin tappaja läpi elämäni" – koulukiusattu suomalaismies suunnitteli kostoa ja joukkomurhaa

Valkoinen raivo on kertomus Laurista, joka suunnitteli ja valmistautui tekemään joukkomurhia. Taustalla oli 9-vuotiaasta pitkälle aikuisikään saakka jatkunut koulukiusaaminen ja eristäminen.

Halosen elokuva on lajityypiltään draama-dokumentti.

– Lauri on oikeasti olemassa ja elää. Olen tavannut hänet useita kertoja. Hänen henkilöllisyytensä on kuitenkin suojattu, Halonen kertoo.

Lauri haki kuitenkin apua, eikä toteuttanut fantasioitaan. Myöhemmin hänestä tuli ihmismielen aggression ja väkivaltaisen käyttäytymisen akateeminen tutkija ja arvostettu tieteellinen asiantuntija. Hän tutki joukkomurhia omia kokemuksiaan hyödyntäen.

Ohjaaja Halonen löysi Laurin tarinan Suomen Kuvalehden jutusta. Lauri piti itsekin tärkeänä aiheen avaamista ja suostui yhteistyöhön ohjaajan kanssa.

Halosen mukaan Lauri on ollut tyytyväinen lopputulokseen.

Lauri oli kympin oppilas ja siitä kiusaaminen lähti liikkeelle. Se oli sekä verbaalista että fyysistä ja sai välillä rajujakin piirteitä.

– Elokuvan väkivalta ei ole kovin fiktiivistä. Lauri joutui todella kokemaan sitä, Halonen huomauttaa.

Runsaasti uutismateriaalia

Kuusitoistavuotiaana Laurin mieleen alkoi nousta mielikuvia totaalisen sovituksen hankkimisesta, fantasioita joukkomurhasta. Hän koki, että kostamalla hän saisi sovituksen kokemalleen.

Elokuvassa Laurin tarina ja kostonajatukset on leikattu suomalaisen median uutiskuviin ja juttuihin Myyrmäen pommista, Kauhajoen ja Jokelan koulusurmista, Hyvinkään ampumisista sekä monista kansainvälisistä terroriteoista Norjan Breivik -joukkosurmaa unohtamatta.

Halonen menee vakavaksi kun häneltä kysyy joensuulaisen elokuvateatterin toimistossa kuinka monta Lauria joukossamme kulkee. Hän vastaa elokuvan päähenkilön sanoin.

– Lauri sanoo, että Laureja on paljon, Halonen lähes kuiskaa.

Lauri osasi hakea apua

Lopulta Lauri ei toteuttanut tekojaan. Hän uskoo, että hänet pelasti kyky olla perillä omista ajatuksista ja tunteista ja hän hakeutui koulupsykologin luokse.

Myöhemmin hän tarvitsi terapiaa vuosien ajan.

Mutta voiko koulusurmat ja vastaavat väkivallanteot estää? Pystyykö siihen elokuvan keinoin?

– Olen optimisti, mutta en voi tietenkään taata sitä. Tärkeintä on avata perin juurin syitä, esimerkiksi koulukiusaamista, Halonen miettii.

Laurilla oli poikkeuksellisen hyvät edellytykset selvitä, kun hän pystyi käsittelemään tunteitaan. Siihen kuitenkin vain harva pystyy.

– Se vaatii eristäytymisen hallintaa. Tärkeää on myös, että se yhteisö siinä ympärillä eheytyy. Miksi me aina halutaan nujertaa pienempiä, Halonen kysyy.

Valkoista ja mustaa raivoa

Lauri kertoo elokuvassa mustan ja valkoisen raivon teorioistaan.

Musta raivo on sitä, kun ihminen suuttuu silmittömästi eikä pysty hallitsemaan käyttäytymistään. Suurin osa henkirikoksista on mustan raivon vallassa tehtyjä impulssitappoja.

Valkoinen raivo ei sisällä Laurin mukaan hetkellistä impulssia eikä kiihtymystä. Se toimii päinvastoin kuin musta raivo. Raivo kanavoituu ihmisen sisälle ja tekee ihmisestä lopulta analyyttisen ja tunnekylmän.

– Tällainen ihminen saattaa ensin auttaa toista ja mennä sitten koululle teloittamaan, Laurin hyytävä ääni kuvaa elokuvassa valkoista raivoa.

Lauri kokee, että valkoinen raivo elää aina hänessä. Valkoisen raivon kanssa voi kuitenkin elää ja hallita sen.

– Olin potentiaalinen tappaja läpi elämäni, Lauri sanoo elokuvassa.