Tulipalossa pahoin vaurioituneen Pariisin Notre Damen kirkon korjaustöihin lahjoitettu rahapotti lähestyy jo 900 miljoonaa euroa. Moni on syyttänyt avokätisesti rahaa katedraalille antaneita tahoja tekopyhyydestä.
Ranskan historiallisimpiin nähtävyyksiin kuuluva Notre Damen katedraali kärsi valtavista vahingoista alkuviikosta tapahtuneessa tulipalossa. Presidentti Emmanuel Macronin hätähuuto kuultiin, ja nyt kirkon ehostamiseen on lahjoitettu useilta tahoilta satoja miljoonia euroja.
Suurimmat lahjoitukset tipahtivat lähes välittömästi Ranskan kahden rikkaimman suvun, Arnaultin ja Pinault'n riveistä, yhteensä 300 miljoonaa euroa.
Esimerkiksi Euroopan rikkaimman miehen, LVMH-yhtiön toimitusjohtaja Bernard Arnaultin tekemä 200 miljoonan euron lahjoitus kunnostukseen on verrattain pieni, ainakin jos vertailukohtana on miehen yli 80 miljardin euron omaisuus.
Keltaliivit kritisoivat lahjoitusten verohelpotuksia
Macronia vastustava keltaliiviliike on kritisoinut lahjoituksista annettuja verohelpotuksia, sillä heidän mielestään sadat miljoonat eurot voitaisiin käyttää yhteiskunnan ongelmien ratkaisemiseksi.
– Sosiaalisessa mediassa kasvaa raivo suurten yritysten vastahakoisuudelle poistaa sosiaalista kurjuutta, vaikka ne osoittavat kykenevänsä kasata hullun määrän rahaa yhdessä yössä Notre Damelle, sanoi yksi liikkeen perustajista Ingrid Levavasseur Telegraphin mukaan.
Ranskan lain mukaan yritykset voivat vähentää 60 prosenttia lahjoituksistaan. Kritiikin kohteena on siis se, että käytännössä rikkaiden tekemistä lahjoituksista suuri osa lankeaisi kuitenkin veronmaksajille. Sadan miljoonan euron lahjoituksen tehnyt luksusmiljardööri Francois-Henri Pinault on jo vastannut kritiikkiin ilmoittamalla, että luopuu lahjoituksesta saamastaan verohyvityksestä.
Ranskan hallitus on ilmoittanut aikeistaan nostaa yksityishenkilöiden verohelpotusta 75 prosenttiin tuhannen euron lahjoituksiin asti.
Keltaliivit ovat Notre Damen palosta huolimatta ilmoittaneet jatkavansa Macronia vastustavia mielenosoituksia tämän viikon lauantaina, kuten he ovat jo kuukausien ajan tehneet.
Lue myös: Macron haluaa kunnostaa Notre Damen viidessä vuodessa – Ranska-asiantuntija Petäistö huvittui optimistisesta arviosta: "Se on täysin mahdotonta"
Somessa irvaillaan rikkaiden lahjoituksille
Miljardöörien avokätiset lahjoitukset ovat poikineet odotetusti myös irvailua sosiaalisessa mediassa, sillä moni on kokenut katedraalille suunnatut rahavirrat julkisuustempauksena lahjoittajien johtamille yrityksille.
Monen ihmisen reaktio on toistanut kaavaa, miksi vastaavia summia ei liikene oikeiden ongelmien ratkaisuun, jos näin paljon rahaa löytyy käden käänteessä yhden rakennuksen korjaamiseen.
Yhtä valtavaa tukea näin nopeasti ei ole herunut edes Irakin ja Syyrian pakolaiskriisin tai ihmishenkiä toissa kesänä vaatineen Lontoon Grenfellin tornin palon avustamiseksi.
Myös esimerkiksi Disney lahjoitti katedraalin kunnostukseen liki 5 miljoonaa euroa. Summa ei ole suurimpiin lahjoituksiin verrattuna kaksinen, mutta eräs Twitter-käyttäjä väitti, että yhtiön työntekijöistä yli kymmenen prosenttia on kokenut kodittomuutta, ja rahat olisi voitu käyttää tähän tarkoitukseen.
Lue myös: Mitä ihmettä, Youtube? Videopalvelu yhdisti Notre Damen palon ja vuoden 2001 WTC-iskut toisiinsa
Brändit hyötyvät väistämättä lahjoituksista
Kaksinaismoralismi-keskustelun tiimellyksessä yleisenä vasta-argumenttina esitetty, että yleisellä tasolla monet suurimmista hyväntekeväisyyteen lahjoittajista ovat suuryritysten pomoja tai tolkuttoman varakkaita henkilöitä.
Esimerkiksi Forbesin listauksen mukaan pelkästään Yhdysvalloissa muun muassa Warren Buffet, Bill ja Melinda Gates, Michael Bloomberg sekä Mark Zuckerberg ja Priscilla Chan ovat jokainen taholtaan lahjoittaneet satoja miljoonia dollareita tai jopa miljardeissa liikkuvia summia hyväntekeväisyyteen.
Monet kortensa Notre Damen kekoon kantaneet yritykset lukeutuvat Ranskan suurimpiin, työllistäen kymmeniä tuhansia ihmisiä luksus-, energia- ja rakennusaloilla.
Kritiikin alla esimerkiksi 200 miljoonaa Notre Damelle lahjoittanut Bettencourt-Meyerin perhe on kieltäytynyt kommentoimasta lahjoituksiaan. Suku omistaa muun muassa kosmetiikkajätti L'oréalin. Myöskään Arnault ei ole kommentoinut tekemäänsä lahjoitusta.
Uutistoimisto Reutersin haastattelema Henley Business Schoolin markkinoinnin johtaja Adrian Palmer arvioi, että vaikka miljardöörisukujen tarkoitusperät olisivat hyvät, heidän omistamansa Ranskan tunnetuimpiin lukeutuvat tuotemerkit voivat joka tapauksessa hyötyä valtavasti lahjoituksen tuomasta näkyvyydestä.
– Nämä brändit edustavat Ranskaa ja myyvät ympäri maailmaa. Mikä tahansa, mikä painaa ranskalaisen brändin päällimmäisenä ihmisen mieleen, edistää heitä ja sitä, millaisena heidän tuotemerkkejään pidetään. Se luo positiivisia mielleyhtymiä ihmisten mielissä siitä, että yhtiöt ovat anteliaita, välittäviä ja hyviä, hän kertoi.