Ainakin eräiden valtion liikennetoimijoiden nimien laillisuus arvioidaan vielä eduskunnan oikeusasiamiehen toimistossa.
Suomessa on joukko liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden toimijoita, joilla on monimutkaisia englanninkielisiä nimiä.
Valtion kokonaan omistama ja vuodenvaihteessa aloittanut liikenteenohjauskonserni on nimeltään Traffic Management Finland Group, johon kuuluu emoyhtiö Traffic Management Finland Oy (TMF).
Sillä on myös tytäryhtiöitä, esimerkiksi tieliikenteen ohjauksesta ja hallinnasta vastaava Intelligent Traffic Management Finland Oy (ITM Finland) ja rautatieliikenteen ohjauksesta ja hallinnasta vastaava Finrail Oy sekä lennonjohtopalveluista vastaava Air Navigation Services Finland Oy (ANS Finland).
Kyse on sekä kieli- että hallintolakien tulkinnasta ja siitä, onko esimerkiksi valtion omistaman yrityksen nimi sellainen seikka, johon voidaan soveltaa vaatimusta suomen- ja ruotsinkielisestä palvelusta. Ratkaistava on myös, miten tulkitaan hallintolain vaatimusta hyvän kielenkäytön vaatimuksesta eli selkeästä ja ymmärrettävästä kielestä. Täyttääkö liikenteenohjausyhtiön vieraskielinen ja ainakin osalle kansalaisia ymmärtämisvaikeuksia aiheuttava nimi selkeyden vaatimukset?
Liikenne- ja viestintäministeriöstä kerrotaan, että englanninkielisiin yhtiönimiin päädyttiin alan kansainvälisyyden ja yhtenäisyyden vuoksi. Esimerkiksi merenkulussa ja ilmailussa käytetään useissa maissa samantapaisia nimiä. Hallitusneuvos Rita Linna korostaa, että kansalaisten palvelu on aina suomen- ja ruotsinkielistä.
Traficom ja Traffic Management selvitykseen
Oikeusasiamies on jo saanut kantelun Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja Traffic Management Finland -nimistä. Lisäksi on kanneltu Väyläviraston käyttämästä lyhennenimestä Väylä.
Oikeusasiamies on lisäksi jo aiemmin ottanut oma-aloitteisesti selvitettäväkseen rautatieliikenteen Finrailin verkkotiedottamisessa käyttämän kielen. Kyse on siitä, onko yhtiön pitänyt käyttää verkkosivuillaan sekä suomea että ruotsia. Asian oikeudellinen käsittely on yhä kesken, joskin Finrail on asian selvittämisen aikana laajentanut alun perin englanninkielisen verkkopalvelunsa kielivalikoimaa.
Nimi- ja kielikysymysten ratkaisemiseen vaikuttaa moni asia, kertoo eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen sijainen Mikko Sarja.
Jos viranomaisen tai valtion omistaman yhtiön toiminnasta säädetään laissa niin, että nimi mainitaan lakitekstissä, ei oikeusasiamiehellä ole asiassa toimivaltaa. Tällainen tilanne on kansainvälistymis- ja rahoituspalveluita tarjoavan Business Finlandin kohdalla.
– Mutta jos viranomaiset omilla päätöksillään ryhtyvät kehittelemään virastostaan tai hallinnoimastaan yhtiöstä nimiä, jotka eivät ole suomea tai ruotsia, silloin oikeusasiamiehellä on mahdollisuus puuttua, Sarja huomauttaa.
Kun kyse on yhtiöistä, tilanne mutkistuu. Ensin on pohdittava, hoitaako yhtiö julkista hallintotehtävää. Jos vastaus on kyllä, pelisäännöt ovat samat kuin viranomaisella. Jos viranomaistehtäviä on annettu sellaisen yksityisen yrityksen hoidettavaksi, joka on ollut jo pidempään toiminnassa tietyllä nimellä, ei nimen muuttamista voida kohtuudella edellyttää, vaikka nimi sinällään olisikin esimerkiksi englanninkielinen.
Sarja ei ala ennakoida, miten Traficomin kantelussa käy, eikä sitä, miten esimerkiksi Traffic Management Finlandin kohdalla kävisi.
– En uskalla lähteä kommentoimaan siinä mielessä, ovatko nimet oikein vai väärin. Kantelut arvioidaan erikseen.
Kielenhuoltaja ei ole tyytyväinen
Suomen kielen lautakunta otti lokakuussa kantaa suomen ja ruotsin asemaan kohdistuvaan "vakavaan uhkaan". Lautakunta on huolissaan muun muassa kansalliskielen käyttöalan kaventumisesta ja yhteiskunnan toimintaa vaikeuttavan yleiskielen hallinnan heikkenemisestä. Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Ulla Onkamo huomauttaa, että pelkästään englanninkieliset nimet ovat kohtuullisen uusi ilmiö.
– Emme tätä pidä positiivisena.
Onkamo ymmärtää, että Traffic Management Finlandin kaltaisella organisaatiolla on kansainvälisiä yhteyksiä, mutta muistuttaa, että ensisijaisesti valtionyhtiöt toimivat omaa maata ja omia kansalaisia varten.
– Suomalaisten olisi helpompi hahmottaa yhteiskuntaa ja eri toimijoita, jos valtionyhtiöiden nimet olisivat selkeitä ja erottuisivat yritysnimistä. Nyt ei aina voi tietää, mistä on kyse.
Onkamo mainitsee hyvänä viraston nimiesimerkkinä Maanmittauslaitoksen. Myös vuodenvaihteessa aloittanut Väylävirasto saa kielenhuollon asiantuntijalta kiitosta. Sen sijaan viraston itsestään käyttämää lyhyempää nimeä Väylä Onkamo ei pidä hyvänä.
– Siinä on riski, että joissain yhteyksissä voi tulla sekaannus yleissanaan väylä. Mitä lisäarvoa se tuo, että viitataan samaan kohteeseen kahdella eri nimellä, kun Väylävirasto kuitenkin on yksiselitteisempi, hän kysyy.
Väyläviraston viestintäjohtaja Anna Jokela kertoo, että Väylävirasto käyttää virallisissa yhteyksissä koko nimeään, sillä takavuosien oikeusasiamiehen Trafi-päätöksestä on otettu opiksi. Oikeusasiamies moitti aikanaan Trafin tapaa lähettää ajoneuvoveroliput kirjekuorissa, joissa oli vain maininta Trafista, ei Liikenteen turvallisuusvirastosta.
Jokela toteaa, että Väylä on käyttönimi, mutta virallisesti, kuten ohjeissa ja lausunnoissa, nimitys on aina Väylävirasto.