Onko laillista, että liikenteestä Suomessa vastaavat muun muassa Traffic Management Finland Group, Finrail Oy ja Air Navigation Services Finland Oy? Oikeusasiamies selvittää

Nimi- ja kielikysymysten ratkaisemiseen vaikuttaa moni asia, kertoo eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen sijainen Mikko Sarja.

Jos viranomaisen tai valtion omistaman yhtiön toiminnasta säädetään laissa niin, että nimi mainitaan lakitekstissä, ei oikeusasiamiehellä ole asiassa toimivaltaa. Tällainen tilanne on kansainvälistymis- ja rahoituspalveluita tarjoavan Business Finlandin kohdalla.

– Mutta jos viranomaiset omilla päätöksillään ryhtyvät kehittelemään virastostaan tai hallinnoimastaan yhtiöstä nimiä, jotka eivät ole suomea tai ruotsia, silloin oikeusasiamiehellä on mahdollisuus puuttua, Sarja huomauttaa.

Kun kyse on yhtiöistä, tilanne mutkistuu. Ensin on pohdittava, hoitaako yhtiö julkista hallintotehtävää. Jos vastaus on kyllä, pelisäännöt ovat samat kuin viranomaisella. Jos viranomaistehtäviä on annettu sellaisen yksityisen yrityksen hoidettavaksi, joka on ollut jo pidempään toiminnassa tietyllä nimellä, ei nimen muuttamista voida kohtuudella edellyttää, vaikka nimi sinällään olisikin esimerkiksi englanninkielinen.

Sarja ei ala ennakoida, miten Traficomin kantelussa käy, eikä sitä, miten esimerkiksi Traffic Management Finlandin kohdalla kävisi.

– En uskalla lähteä kommentoimaan siinä mielessä, ovatko nimet oikein vai väärin. Kantelut arvioidaan erikseen.

Kielenhuoltaja ei ole tyytyväinen

Suomen kielen lautakunta otti lokakuussa kantaa suomen ja ruotsin asemaan kohdistuvaan "vakavaan uhkaan". Lautakunta on huolissaan muun muassa kansalliskielen käyttöalan kaventumisesta ja yhteiskunnan toimintaa vaikeuttavan yleiskielen hallinnan heikkenemisestä. Kotimaisten kielten keskuksen erityisasiantuntija Ulla Onkamo huomauttaa, että pelkästään englanninkieliset nimet ovat kohtuullisen uusi ilmiö.

– Emme tätä pidä positiivisena.

Onkamo ymmärtää, että Traffic Management Finlandin kaltaisella organisaatiolla on kansainvälisiä yhteyksiä, mutta muistuttaa, että ensisijaisesti valtionyhtiöt toimivat omaa maata ja omia kansalaisia varten.

– Suomalaisten olisi helpompi hahmottaa yhteiskuntaa ja eri toimijoita, jos valtionyhtiöiden nimet olisivat selkeitä ja erottuisivat yritysnimistä. Nyt ei aina voi tietää, mistä on kyse.

Onkamo mainitsee hyvänä viraston nimiesimerkkinä Maanmittauslaitoksen. Myös vuodenvaihteessa aloittanut Väylävirasto saa kielenhuollon asiantuntijalta kiitosta. Sen sijaan viraston itsestään käyttämää lyhyempää nimeä Väylä Onkamo ei pidä hyvänä.

– Siinä on riski, että joissain yhteyksissä voi tulla sekaannus yleissanaan väylä. Mitä lisäarvoa se tuo, että viitataan samaan kohteeseen kahdella eri nimellä, kun Väylävirasto kuitenkin on yksiselitteisempi, hän kysyy.

Väyläviraston viestintäjohtaja Anna Jokela kertoo, että Väylävirasto käyttää virallisissa yhteyksissä koko nimeään, sillä takavuosien oikeusasiamiehen Trafi-päätöksestä on otettu opiksi. Oikeusasiamies moitti aikanaan Trafin tapaa lähettää ajoneuvoveroliput kirjekuorissa, joissa oli vain maininta Trafista, ei Liikenteen turvallisuusvirastosta.

Jokela toteaa, että Väylä on käyttönimi, mutta virallisesti, kuten ohjeissa ja lausunnoissa, nimitys on aina Väylävirasto.