Oikeus ei ole pop

Vaalien alla ei ole oikeuslaitoksesta puhuttu.

Asianajajaliiton puheenjohtajan Kari Lautjärven mielestä pitäisi. Hän tiivisti oikeuslaitokseen liittyvät jatkuvat ongelmat oikeuslaitospäivillä 9.3: "oikeuteen pääsyn kynnyksen kohoaminen, puutteet oikeusturvan saatavuudessa ja oikeudenkäyntien pituuden venyminen huolestuttavasti. " (Koko puhe tässä linkissä)

Monia muitakin asiantuntijoiden puheenvuoroja on aiheen tiimoilta kuultu ja niitä on referoitu tiedotusvälineissä. Poliittiseen keskusteluun ne eivät teemoina nouse.

Miksi? Muutama arvaus aiheesta.

Muutetaampa Lautjärven teemat ns. iskeviksi vaalisloganeiksi.

Ehdokas A: "Oikeudenkäynnin kynnystä alennettava"

Yleistetään vähän: Kansalainen pohtii, että mikä mahtaa olla oikeudenkäynnin kynnys. Ehdokkaan kannattaakin vaatia "Vanhusten/sairaan/päivähoidon kynnystä alennettava".

Ehdokas B: "Oikeusturvaa kaikille"

Kansalainen pohtii, että mikä on oikeusturva. Ei kai siinä nyt mitään ole vialla. Ehdokkaan kannattaa vaatia "Vanhusten/päivä/sairaanhoitoa kaikille"

Ehdokas C: "Oikeutta nopeammin"

Kansalainen pohtii, että oikeutta mihin. Ehdokkaan kannattaa vaatia "Vanhusten/päivä/sairaanhoitoa nopeammin".

Miksi oikeus ei ole pop?

Oikeusasiat ovat kansalaisille ja poliitikoille vieraita. Lainkäyttö on monimutkaista ja mielletään vaikeaksi. Suhteellisen harva joutuu oikeuteen - onneksi.

Oikeusasioihin ei liity tunteita - paitsi jos rangaistuksia halutaan koventaa tai lieventää.

Oikeusturvan puutteet eivät näy, ja jos joskus näkyvät ne mielletään yksittäistapauksiksi - usein helposti myös niiden asiantuntijoiden taholta, jotka ovat oikeusturvasta huolissaan.

Jos oikeusasiat eivät oikein kiinnosta tai kiihota kansalaisia, eivät ne kiinnosta poliitikkojakaan.

Oikeuslaitoksen hätä ei kosketa.

Lue myös:

    Uusimmat