Ohjelmistoala huutaa naisia apuun – "Nykyäänkin opinto-ohjaajat ihmettelevät haluaako tyttö miesten töihin"

Videolla Huomenta Suomen sohvalla keskustellaan, mistä apua koodaripulaan.

Audiovisuaalista mediakulttuuria opiskellut Laukkonen oli päässyt työharjoittelussa testaamaan pedagogisen tablettitoiminnan kehittämistä varhaiskasvatuksessa. Sittemmin hän ajautui muihin töihin, mutta kipinä sovelluskehittämiseen säilyi.

Katso myös!

Koodaajaksi opiskeleva Stella: "Firmat kilpailevat siitä, kuka saa revittyä talentin itselleen"

Töitä ei kuitenkaan tuntunut irtoavan. Yksin koodaamisen opettelu tuntui hurjalta haasteelta – ja johtaisiko se edes mihinkään?

Toivottomana Laukkonen vuodatti ajatuksiaan naisten työelämäverkosto Ompeluseuran Facebook-ryhmässä.

– Aivan älyttömän monella muullakin naisella oli samanlainen olo. Heti seuraavana päivänä saimme idean, että luodaan ryhmä.

Nyt Ompeluseuran Level Up -koodarit järjestävät tapahtumia, koulutuksia, vertaistukea ja verkostoitumistilaisuuksia yhdessä Ohjelmistoyrittäjien kanssa.

Sekä verkosto että Mimmit koodaa -tapahtumat ovat olleet Laukkoselle suuri voimanlähde.

– Oli kuin olisin astunut luolasta päivänvaloon, jossa jopa työpaikkailmoitusten kielessä oli järkeä.

Apuna aiempi kokemus

Laukkonen on nyt työssä, jossa hän tekee ohjelmistokehitystä ja verkkosivuja. Hän uskoo, että monipuolinen tekijäkunta on loppukäyttäjien etu.

– Ei ole tarkoitus luoda kilpailua sukupuolien välille vaan tuoda monimuotoisuutta alalle.

Samaa mieltä on Ohjelmistoyrittäjien viestinnästä vastaava Milja Köpsi. Hän huomauttaa, ettei ohjelmistoalalta uuvu pelkästään koodareita, vaan myös esimerkiksi kansainvälistämisen ja skaalaamisen osaavia projektipäälliköitä ja myyjiä.

Se, että naiset eivät välttämättä edes harkitse alaa, heijastelee Köpsin mielestä jumiutuneita käsityksiä.

Kun hänet valittiin 30 vuotta sitten koulussa valinnaiselle atk-kurssille, opettaja ehdotti, että paikka täydellä kurssilla annettaisiin pojalle ja Köpsi menisi konekirjoitustunneille.

– Vielä nykyäänkin parikymppiset kertovan opinto-ohjaajien ihmetelleen, että haluaako tyttö todella ”miesten töihin”.

Köpsi korostaa, että koodarille on usein paljon hyötyä aiemmasta työkokemuksesta, sillä nykyään lähes kaikissa työtehtävissä täytyy osata käyttää ohjelmistoja. Siksi alanvaihtoa ei ole syytä arkailla, jos ajatus houkuttelee.

– Koodari voi luoda työkaluja entiselle ammattikunnalleen ja todella ymmärtää loppukäyttäjiä.

Hyvästi pätkätöille

Myös Hennileena Calonius muistaa kouluajoiltaan perinteiset sukupuoliroolit. Poikia kannustettiin teknisiin töihin, tyttöjä pehmeille aloille.

– Eivät opettajat varmasti tee sitä pahuuttaan, vaan kyse on eniten ajattelemattomuudesta, hän arvelee.

Calonius itse opiskeli tutkinnot sekä kielitieteistä että matkailusta, mutta kyllästyi pätkätöihin ja jatkuvaan epävarmuuteen. Koodi alkoi kiinnostaa, mutta korkeakouluun paluu ei.

Sitten hän näki mainoksen kolmen kuukauden intensiiviohjelmasta, jonka päätteeksi luvattiin pysyvä työpaikka. Hakemus hyväksyttiin, ja viime joulukuussa Calonius sekä valmistui että aloitti työt ohjelmistoyrityksessä.

Alanvaihto tuntuu edelleen oikealta. Työ elää ja ala muuttuu koko ajan.

– Jos joskus tulee olo, että osaa jo kaiken, se ei pidä paikkaansa.