OAJ: Nämä asiat huolettavat perusopetuksessa koulushoppailua enemmän

Koulushoppailulla tarkoitetaan sitä, että vanhemmat yrittävät saada lapsiaan lähimmän koulun sijasta parempana pitämäänsä opinahjoon.

Erityisasiantuntija Jaakko Salo muistuttaa, että varsinainen ongelma shoppailun taustalla on suurten kaupunkien sisällä tapahtuva koulujen eriytyminen.

– Esimerkiksi Helsingistä voi löytyä vierekkäin Suomen hyväosaisin asuinalue ja kivenheiton päässä voi olla maan huono-osaisin asuinalue.

Salon mukaan koulushoppailua harjoittaa tästäkin huolimatta vain pieni osa suurten kaupunkien vanhemmista. Vakavammat haasteet ovat muualla.

– Vielä huomattavasti suurempi ilmiö on kuntien välinen opetuksen eriarvoistuminen. Kahden kunnan välillä oppilaille annettava perusopetus voi olla ihan eri laatuista. Kunnan sisällä erot ovat kuitenkin pienempiä kuin kuntien välillä, Salo sanoo.

Opetuksen laadun ohella koulushoppailun syyksi on arveltu esimerkiksi maahanmuuttajien suurta määrää tietyissä kouluissa.

Valituksia vain vähän 

Helsingissä lähes 85 prosenttia ekaluokkalaisista aloitti viime vuonna opintiensä lähikoulussa. Perusopetuksen linjajohtajan Outi Salon mukaan poikkeukset johtuvat enimmäkseen turvallisemmasta koulutiestä tai siitä siitä, että lapsen haluttiin jatkavan samassa ryhmässä, jonka kanssa hän oli ollut päiväkodissa. 

Espoon suomenkielisen opetustoimen johtajan Harri Rinta-ahon mukaan lähikouluperiaate toteutuu myös Espoossa hyvin. Vanhemmilta ei tule yhteydenottoja sen takia, että haluttaisiin välttää lapsen joutuminen tiettyyn kouluun.

– Yhä vähemmän näistä tulee valituksia. Meille on ollut tosi tärkeää se, että kaikki koulut ovat tasalaatuisia.

Samankaltainen on tilanne myös Tampereella. Kehityspäällikkö Leena Viitasaaren mukaan koulushoppailun tapaisia ilmiöitä ei ole noussut esiin opetustoimessa lainkaan.

Opetuskieltä koskevia toiveita tulee kuitenkin kaikissa suurissa kaupungeissa, jos lapsi halutaan kielikylpyyn. Myöhemmin valinnanvaraa tulee myös sen mukaan, haluaako oppilas painottaa esimerkiksi luonnontieteitä vai taideaineita.