Poikkeusolojen toimivaltuudet vaativat aina käyttöönottoasetuksen.
Oikeusministeriön muistio valmiuslain käyttöönotosta vahvistaa kuvaa siitä, ettei poikkeuksellisten toimivaltuuksien käyttöönottoon ole ohituskaistaa.
Hallitus joutui aiemmin perääntymään suunnitelmastaan ottaa valmiuslain pykäliä osittain käyttöön jo ennen varsinaisen asetuksen antamista eduskunnalle. Äkkijarrutuksen syynä oli oikeusoppineilta tullut arvostelu, joka saa tukea STT:n pyytämästä muistiosta.
Suomessa julistettiin poikkeusolot maaliskuun ensimmäisenä päivänä, toista kertaa pandemian aikana. Päätöstä oli osattu odottaa, koska tautiluvut olivat pahentuneet ja askelta oli ennakoitu julkisuudessa jo pitkään. Presidentti Sauli Niinistö oli kertonut muutama kuukausi aiemmin, että poikkeusolojen tunnusmerkistö hänen mielestään täyttyy.
Poikkeusolojen toteamisen ohella hallitus ei kuitenkaan antanut eduskunnalle konkreettisia käyttöönottoasetuksia, joilla se olisi esittänyt tilanteen vaatimia toimivaltuuksia. Perusoikeuksia rajoittaville toimivaltuuksille ei ollut välitöntä tarvetta, päätösmuistiossa todettiin.
Lue juttu maaliskuun alusta: "Nyt rikotaan lakia ja vielä missä paikassa" – oikeustieteilijät kritisoivat kovasanaisesti hallituksen toimintaa valmiuslakiin liittyen
Sen takia herättikin ihmetystä, kun pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi valtioneuvoston istunnon jälkeisessä tiedotustilaisuudessa, että hallitus on ottamassa soveltuvin osin käyttöön valmiuslain 106 ja 107 pykälien toimivaltuuksia ennen asetuksen antamista eduskunnalle. Kyseiset pykälät keskittävät viestintää valtioneuvoston kanslialle ja selkeyttävät riitojen ratkaisua tilanteissa, joissa kaksi viranomaistahoa ovat erimielisiä.