Halosen mukaan on selvä, että turvallisuustilanne on muuttunut sen jälkeen kun Suomi liittyi miinakieltosopimukseen. Hän kuitenkin kummastelee kiireen tuntua irtisanomisprosessissa.
Entinen presidentti Tarja Halonen toivoo, että eduskunnalle annetaan riittävästi aikaa ja tietoa, kun se päättää Suomen irtautumisesta jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Petteri Orpon (kok.) hallitus kertoi tiistaina, että Suomi alkaa valmistella Ottawan sopimuksesta irtautumista. Halonen oli aikoinaan ulkoministerinä ja presidenttinä ajamassa Suomen liittymistä sopimukseen, joka toteutui lopulta vuonna 2012. Hän on edelleen sitä mieltä, että ratkaisu oli tuolloin oikea.
Halonen ei STT:n haastattelussa ota kantaa siihen, pitääkö hän hallituksen ratkaisua viisaana. Hän korostaa, ettei ole enää päätöksentekijä eikä saa kaikkea sitä tietoa, mikä nykyisillä päätöksentekijöillä on käytössään. Halosen mukaan kaikki päätökset tehdään aina ajassa, eikä siinä mielessä ole yllätys, että turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttuessa tehdään uusia päätöksiä.
– Suomi liittyi sopimukseen virallisesti vuonna 2012. On ihan selvä asia, että Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on muuttunut tässä ajassa. Tässä mielessä mielestäni aina tämän tarkistaminen on aiheellista, Halonen sanoo STT:lle.
– Mutta totta kai sitä on surullinen siitä, että Suomen ja maailman tilanne on tähän suuntaan kehittynyt, että tätä otetaan uudelleen keskusteluun.
Kummastelee kiirettä
Hallituksen linjaus perustuu viime viikolla valmistuneeseen Puolustusvoimien selvitykseen sekä puolustusministeriön ja ulkoministeriön virkavalmisteluun.
Muutos on tapahtunut melko nopealla aikataululla. Vielä keväällä 2023, jolloin Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa oli takana jo vuosi, ulkoministeriö toimitti hallitusneuvotteluihin yhdessä puolustusministeriön kanssa valmistellun muistion, jonka mukaan Suomen ei tule irtautua Ottawan sopimuksesta. Muistiossa sanottiin, että Suomella ei ole turvallisuus- tai puolustuspoliittista tarvetta irtautua sopimuksesta.
