Halosen mukaan on selvä, että turvallisuustilanne on muuttunut sen jälkeen kun Suomi liittyi miinakieltosopimukseen. Hän kuitenkin kummastelee kiireen tuntua irtisanomisprosessissa.
Entinen presidentti Tarja Halonen toivoo, että eduskunnalle annetaan riittävästi aikaa ja tietoa, kun se päättää Suomen irtautumisesta jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Petteri Orpon (kok.) hallitus kertoi tiistaina, että Suomi alkaa valmistella Ottawan sopimuksesta irtautumista. Halonen oli aikoinaan ulkoministerinä ja presidenttinä ajamassa Suomen liittymistä sopimukseen, joka toteutui lopulta vuonna 2012. Hän on edelleen sitä mieltä, että ratkaisu oli tuolloin oikea.
Halonen ei STT:n haastattelussa ota kantaa siihen, pitääkö hän hallituksen ratkaisua viisaana. Hän korostaa, ettei ole enää päätöksentekijä eikä saa kaikkea sitä tietoa, mikä nykyisillä päätöksentekijöillä on käytössään. Halosen mukaan kaikki päätökset tehdään aina ajassa, eikä siinä mielessä ole yllätys, että turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttuessa tehdään uusia päätöksiä.
– Suomi liittyi sopimukseen virallisesti vuonna 2012. On ihan selvä asia, että Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on muuttunut tässä ajassa. Tässä mielessä mielestäni aina tämän tarkistaminen on aiheellista, Halonen sanoo STT:lle.
– Mutta totta kai sitä on surullinen siitä, että Suomen ja maailman tilanne on tähän suuntaan kehittynyt, että tätä otetaan uudelleen keskusteluun.
Kummastelee kiirettä
Hallituksen linjaus perustuu viime viikolla valmistuneeseen Puolustusvoimien selvitykseen sekä puolustusministeriön ja ulkoministeriön virkavalmisteluun.
Muutos on tapahtunut melko nopealla aikataululla. Vielä keväällä 2023, jolloin Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa oli takana jo vuosi, ulkoministeriö toimitti hallitusneuvotteluihin yhdessä puolustusministeriön kanssa valmistellun muistion, jonka mukaan Suomen ei tule irtautua Ottawan sopimuksesta. Muistiossa sanottiin, että Suomella ei ole turvallisuus- tai puolustuspoliittista tarvetta irtautua sopimuksesta.
Halonen kummastelee sitä, miksi päätös tehtiin vasta nyt, jos tarve miinoille kerran oli niin selvä.
– Kun hallitus on antanut kuitenkin turvallisuuspoliittisia selontekoja, minkä vuoksi hallitus sitten tarvitsi kansalaisaloitteen tämän asian esille ottamiseksi? Halonen viittaa kansalaisaloitteeseen, joka luovutettiin eduskunnalle viime joulukuussa.
Halosen päähuoli kohdistuu päätöksentekojärjestelmään. Hänen mielestään eduskunnan rooli on hyvin keskeinen, kun se vastaa hallituksen esitykseen.
– Toivon, että he saavat riittävät, tarpeelliset tiedot tähän päätökseen, ja myös riittävän aikataulun. Tämähän on varsin monivaiheinen asia, tämä itse sopimuksesta irtautuminen, Halonen sanoo.
– Minulla on tullut vähän vain sellainen tunne tässä, se on nyt vain tunne, että tässä ollaan kovasti kiireellä tekemässä asioita, joissa on kuitenkin hyvin paljon enemmän aikaa vaativia toimenpiteitä, sekä päätöksentekoa kansainvälisesti että myös ihan kotimaisesti.
Tämänhetkinen arvio on, että hallitus saa lakiesityksen tehtyä ennen eduskunnan kesätaukoa. Sopimuksen irtisanominen astuu voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun YK:n pääsihteeri on vastaanottanut irtisanomiskirjan.
Jokin on muuttunut
Halonen muistuttaa, että Puolustusvoimien virallinen linja aivan viime aikoihin asti on ollut, että miinojen puolustuskyky on pystytty korvaamaan muilla järjestelmillä. Hänen mukaansa myös sopimukseen liittymistä valmisteltaessa Puolustusvoimien viesti oli varsin johdonmukaisesti, että miinat on mahdollista korvata.
– Tässä mielessä jotakin muuta sitten on tapahtunut, Halonen sanoo ja nostaa esiin Maavoimien kasvaneen merkityksen.
Myös Suomen hallitusten linja on liittymisen jälkeen ollut johdonmukaisesti, että tarvetta Ottawan sopimuksesta vetäytymiselle ei ole. Tämä muuttui vasta nykyisen hallituksen aikana.
Halonen toteaa, että Ottawan sopimuksen voimassaoloaikoina on kehitetty teknologisesti uudenmallisia miinoja, joiden haittavaikutukset siviiliväestölle eivät ole yhtä suuria. Ne tosin ovat kalliimpia kuin vanhanmalliset miinat.
Miinat jäävät Suomen maaperälle
Halosen mukaan jää nähtäväksi, onko sopimuksesta vetäytymisellä mainehaittaa Suomelle. Aikoinaan sopimukseen liittymistä perusteltiin muun muassa sillä, ettei Suomi saa jäädä väärään viiteryhmään, kun sopimuksen olivat allekirjoittaneet muun muassa kaikki muut EU-maat.
– Ottawan jalkaväkimiinasopimuksen on allekirjoittanut 163 YK:n jäsenvaltioista. Se on siis yksi kaikkein laajimmin hyväksytyistä asekielloista, juuri niiden humanitääristen syiden vuoksi, jotka tällainen vanhanmallinen miinankäyttö aiheuttaa, Halonen sanoo.
Ottawan sopimuksen ulkopuolelle jääneitä maita ovat muun muassa Yhdysvallat, Venäjä, Kiina, Intia, Pakistan, Etelä-Korea, Pohjois-Korea ja Egypti.
Muun muassa puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) on vakuuttanut, että Suomi käyttää miinoja vastuullisesti ja tavalla, joka ei aiheuta Ottawan sopimuksella torjuttavia riskejä siviileille. Mitä mieltä entinen presidentti on tästä?
– Ne jäävät kuitenkin Suomen maaperälle, jos niitä käytetään puolustustarkoituksessa. Siinä kannattaa kyllä sitten miettiä, että mikä on pitkällä aikavälillä niiden hinta.
"Olen vastuussa"
Eduskunta hyväksyi Ottawan sopimukseen liittymisen marraskuussa 2011 äänin 110–47, ja Halonen allekirjoitti päätöksen joulukuussa 2011, muutamaa kuukautta ennen toisen presidenttikautensa loppua.
Ottawan sopimus allekirjoitettiin 1997 ja astui voimaan 1999, joten Suomi liittyi sopimukseen hieman jälkijunassa. Kaikki silloiset EU-maat Suomea lukuun ottamatta liittyivät mukaan jo alusta asti.
Hallitus linjasi ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossaan vuonna 2004, että Suomi liittyy sopimukseen 2012.
Halonen ja pitkäaikainen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) olivat edistäneet sopimukseen liittymistä vuosien ajan, ja Suomen liittyminen sopimukseen on julkisessa keskustelussa henkilöitynyt vahvasti Haloseen.
Katsooko Halonen olevansa asiasta vastuussa, vaikka liittymistä vastaan äänestivät eduskunnassa vain perussuomalaiset sekä osa keskustan edustajista?
– Sanotaan sillä tavalla että kyllä, ulkoministerinä joka olen ollut silloin 1990-luvun lopussa ja sitten myös presidenttinä, totta kai minä olen vastuussa. Ja minun mielestäni ne päätökset silloin olivat oikeat.
Puolustusvoimilla oli sopimuksen astuessa voimaan noin miljoonaa miinaa, joista valtaosa tuhottiin vuoteen 2015 mennessä.
Lue myös: Puolustusministeri Häkkänen: Miinakauhua ei ole missään vaiheessa korvattu
Analyysi: Jalkaväkimiinat eivät ehkä maksa paljon, mutta muut puolustusmenot ovat pommi
Asiantuntijat: Jalkaväkimiinojen valmistaminen onnistuisi kotimaassa, jos Suomi irtautuu Ottawan sopimuksesta – myös siviilien turvallisuus pystytään huomioimaan
Suomi saa ymmärrystä jalkaväkimiinojen paluusta, arvioi asiantuntija
2:55
