Jos Suomi ottaisi jalkaväkimiinat takaisin käyttöön, löytyisi "puolustuksen näkökulmalle ymmärrystä", asiantuntija arvioi.
Rauhanliitto vastustaa irtautumista jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
– Meidän täytyy pitää kiinni sopimuksesta, jotta muutkin pitäisivät siitä kiinni. Olisimme samalla puolella kuin Venäjä miina-asiassa, jos irtautuisimme sopimuksesta, sanoo Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius Huomenta Suomessa.
Venäjä ei ole mukana Ottawan sopimuksessa, kuten ei myöskään esimerkiksi Yhdysvallat ja Kiina. Kaikki EU-maat sen sijaan ovat mukana sopimuksessa, joskin Suomen lisäksi myös ainakin Virossa on keskusteltu siitä irtautumisesta.
Suomen entisen Venäjän-suurlähettilään Hannu Himasen mukaan on selvää, että Suomi kannattaa sääntöpohjaista maailmanjärjestystä.
– Tässä tapauksessa vain on kysymys Suomen turvallisuuteen hyvin olennaisesti liittyvässä asiasta. Jalkaväkimiinoja ei pidä tarkastella erillisenä kysymyksenä, vaan se on osa puolustuksen kokonaisvaltaista järjestelmää, Himanen katsoo Huomenta Suomessa.
Jos Suomi ottaisi jalkaväkimiinat takaisin käyttöön, löytyisi "puolustuksen näkökulmalle ymmärrystä", arvioi Helsingin Sanomille Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö.
– Voin kuvitella, että varmaan suhteellisen harva muu maa rupeaisi tästä sanomaan vastaan, Käihkö totesi.
Lue myös: WSJ: Viranomaiset pimittävät tietoa Venäjän sabotoinneista
Käsitelläänkö kansalaisaloite?
Kansalaisaloite Ottawan sopimuksesta irtautumisesta on saanut kokoon 50 000 allekirjoitusta, jotka tarvitaan aloitteen etenemiseksi eduskuntaan.
Eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen kuitenkin sanoi Helsingin Sanomissa, ettei kansalaisaloitetta jalkaväkimiinojen käytön sallimiseksi voida käsitellä eduskunnassa.
Näin siksi, ettei kansalaisaloitteella voida edistää kansainvälisten velvoitteiden hyväksymistä tai niiden irtisanomisen hyväksymistä. Näin todetaan kansalaisaloitetta koskevan perustuslain säännöksen esitöissä.
Kansalaisaloitteen alulle pannut Henri Vanhanen taas katsoo, ettei sen käsittelylle eduskunnassa pitäisi olla esteitä.
Vanhasen mukaan kansalaisaloite kannustaa eduskuntaa käynnistämään tarvittavat lainsäädännölliset valmistelut Suomen irtaantumiseksi Ottawan sopimuksesta, mikä hänen mukaansa eroaa suorasta vaatimuksesta sopimuksesta irtaantumiseksi.
Lue myös: Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka suurennuslasin alle – selvityksessä myös jalkaväkimiinat
Stubb: "Rauhassa ja maltilla"
Keskustelu jalkaväkimiinoista alkoi, kun Puolustusvoimien komentaja Janne Jaakkola sanoi haluavansa niistä keskustelua MTV:n Uutisextrassa.
Suomi luopui jalkaväkimiinoista vuonna 2012 liityttyään ne kieltävään Ottawan sopimukseen.
Presidentti Alexander Stubbin mukaan on tehtävä selvitys, jossa tutkitaan Puolustusvoimien suorituskykyä. Sen perusteella voidaan arvioida, miten Maavoimia mahdollisesti uudistetaan, Stubb sanoo.
– Rauhassa ja maltilla, Stubb sanoi Ylellä.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) puolestaan totesi, että jalkaväkimiina-asiassa "mennään Suomen turvallisuus edellä".
Lue myös: Presidentti Stubb kertoi kantansa jalkaväkimiinoihin Ylellä: "Venäjän uhkaan on vastattava"
Ylen kyselyssä perussuomalaiset, kristillisdemokraatit, keskusta ja Liike nyt kertoivat kannattavansa jalkaväkimiinojen takaisin käyttöön ottamista. Tätä vastustivat vihreät ja vasemmisto.
Kokoomus halusi, että "asiaa selvitetään", kun taas Sdp "haluaa jatkaa keskustelua". Myöskään Rkp ei ottanut tiukasti kantaa jalkaväkimiinojen puolesta tai niitä vastaan.
Myös kansainvälisesti miinakeskustelu virkosi äskettäin, kun Yhdysvaltojen uutisoitiin antavan Ukrainalle jalkaväkimiinoja. Ukraina on allekirjoittanut jalkaväkimiinojen käytön kieltävän sopimuksen, Yhdysvallat ei.
Sota-asiantuntijat arvioivat tuoreeltaan, että ratkaisu voi olla esimerkiksi Atacms-ohjuslupaa merkittävämpi päätös Ukrainan kannalta. Venäjä on käyttänyt Ukrainassa jalkaväkimiinoja.