Influenssaepidemia jyllää nyt lähes koko maassa. Influenssa-aktiivisuus on Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan hyvin korkea Satakunnan ja Varsinais-Suomen sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireissä.
Korkea aktiivisuus on Lapin, Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan, Helsingin ja Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä.
– Potilasmäärät ovat kasvaneet viikon, parin ajan ja myös henkilöstön sairastuminen on lisääntynyt, vaikka valtaosa on ottanut rokotteen, kertoo Vantaan Myyrmäen terveysaseman ylilääkäri Laura Laisola.
Tilannetta pahentaa se, että samaan aikaan on liikkeellä myös vatsatauti- ja flunssaviruksia.
– Nyt on liikkeellä influenssan lisäksi norovirusta, RS-virusta ja adenovirusta, listaa Laisola.
Terveysasemalle hakeutuvilla ihmisillä on moninaisia oireita.
– Tyypillisiä oireita hakeutua lääkäriin ovat kova kuume, kova yskä, pitkittynyt yskä, pitkään jatkunut tauti ja erilaiset jälkitaudit, luettelee Laisola.
Tähän asti hankalin viikko menossa
Influenssaepidemia näkyy Myyrmäen lisäksi muuallakin Vantaalla.
– Epidemia jyllää ja tällä viikolla se on alkanut näkyä myös henkilökunnan poissaoloina. Potilasmäärät ovat olleet pari viikkoa kasvussa ja pari osastoepidemiaakin on ollut. Tämä viikko näyttää tähän mennessä hankalimmalta, arvioi Vantaan kaupungin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Kirsi Valtonen.
Tauti on sairastuttanut kaikenikäisiä ja liikkeellä on sekä A- että B-virusta.
– Kannattaa ottaa rokote niin kauan kuin epidemia jatkuu, vaikka vastustuskyvyn kehittyminen kestääkin kaksi viikkoa. Joskus meillä on ollut osastoepidemioita vielä toukokuussakin, muistelee Valtonen.
Helsingissä rauhallisempi tilanne
Helsingissä infleunssatilanne on nyt melko rauhallinen.
A-influenssatapauksia on kirjattu 230 ja B-influenssaa noin 400.
– Sairastuneet ovat pääasiassa työikäisiä ja nuoria. Suurta ruuhkaa ei päivystyksissä ole. Vallitseva virus on edelleen B-tyyppiä. Epidemia voi kestää nyt tavallista pidempään. Joskus on vielä huhtikuussakin ollut osastoepidemioita, kertoo Helsingin kaupungin epidemiologisen toiminnan ylilääkäri, infektiolääkäri Hannele Kotilainen.
Kotilainen arvelee, ettei tämänvuotinen rokote ole täysin tehoton.
– Jos rokote ei antaisi mitään suojaa, luulisi, että ikääntyneet ihmiset sairastaisivat enemmän. Heitä on ollut vain neljäsosa sairastuneista. Osalla voi toki olla myös aiemmilta vuosilta säilynyttä vastustuskykyä.
Katso asiantuntijan vinkit noroviruksesta selviämiseen! Video on kuvattu helmikuussa 2017. Juttu jatkuu videon jälkeen.
1:19
"Ei voi sanoa, että rokote olisi tehoton"
THL:n mukaan rokotteen teho ei ole niin huono kuin on väitetty.
– Ikäihmisille julkinen rokote on ollut teholtaan kohtuullisen hyvä. Kun tarkastellaan tartuntatautirekisteriin ilmoitettuja, laboratoriovarmistettuja, viikkoon 4 mennessä ilmoitettuja influenssatapauksia, yli 65-vuotiailla kokonaisteho on ollut 28 prosenttia. Ei siis voi sanoa, että rokote olisi tehoton. Lisäksi rokote myös lieventää taudin oireita, huomauttaa ylilääkäri Hanna Nohynek THL:n Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksiköstä.
Vielä ei myöskään tiedetä varmasti, onko yksityisellä puolella jaettu rokote julkisen puolen rokotetta tehokkaampi.
– Vielä ei ole riittävästi tietoa, jotta voisi arvioida, onko yksityisellä puolella jaettu 4 virusta sisältävä rokote merkittävästi tehokkaampi kuin julkisen puolen 3 virusta sisältävä rokote, toteaa Nohynek.
Neljä eri virustyyppiä liikkeellä
Liikkeellä on neljää eri virustyyppiä, kahta A-virusta ja kahta B-virusta. Vielä ei tiedetä, mistä tulee valtavirus.
– Kausi on poikkeuksellinen siinä suhteessa, että kausi alkoi B-viruksella. Yleensä se alkaa A-viruksella. Lapsille ja nuorille molemmat virukset aiheuttavat yhtä voimakkaan taudin, mutta vanhemmilla B-virus on yleensä vähemmän tärkeä taudinaiheuttaja. Heillä A-H3 -virus aiheuttaa rokottamisestakin huolimatta vakavia taudinkuvia, selittää Nohynek.
Influenssakauden kestosta ei ole vielä arvioita.