Mainos

Nuorten työpajoilla pelätään, että maakuntauudistus heikentää palveluita: Kokki Janika iloitsee palkkatukipaikastaan

2:04

Viime vuoden aikana yli 14 000:sta työpajanuoresta 80 prosenttia sai pajan jälkeen työ- tai opiskelupaikan tai muuta tarkoituksenmukaista palvelua. Luvut ovat aiempaa vuotta paremmat. Näin MTV Uutisille kertoo Valtakunnallinen työpajayhdistys.

Sama yhdistys pelkää, että maakuntauudistus tarkoittaa heikkenevää työpajatoimintaa. 

– Pelkona on, että palvelut siirtyvät kasvukeskuksiin ja kauempana maaseudulla ei enää riitä samalla tavalla toimijoita. Kriittistä on myös se, että kuka saa tuottaa palveluita. Kunnalliset työpajat eivät pysty enää tuottamaan esimerkiksi maakuntiin siirtyvää kuntouttavaa työtoimintaa, sanoo Valtakunnallinen työpajayhdistyksen asiantuntija Reetta Pietikäinen.

– Nyt näyttää siltä, että ne sopimukset, jotka meillä on työpajatoiminnassa käytössä, siirtyvät ehkä muille toimijoille eli tulee maakunnallisia isompia toimijoita. Ja työpajat jäävät siitä ehkä sitten ulkopuolelle, kertoo Hyria säätiön työpajakoordinaattori Anna Holopainen.

Joka neljäs pajalainen työelämään

Hyvinkäällä liki joka neljäs nuori siirtyy pajalta työelämään, esimerkiksi työkokeilun kautta.

Janika Aho valmistui kokiksi vajaa vuosi sitten. Masennuksesta toipuminen on ottanut aikansa, kunnes viime kesänä elämässä näkyi valoa. 

– Löysin ihanan ihmisen elämääni ja ajattelin, että "nyt mä haluan lähteä töihin" – alkoi olemaan niin paljon parempi olo. Sitten otin Hyria säätiöön yhteyttä, että olisiko heillä jotain sellaista, että pääsisi kokeilemaan, miltä työnteko maistuu. Ja sitten heinäkuussa pääsin tänne ja hyvältähän se työnteko on maistunut, Aho iloitsee.

Syksyllä työkokeilu vaihtui palkkatukityöksi. Hyria Säätiön työpajoilta viime vuonna liki joka neljäs työllistyi avoimille työmarkkinoille tai palkkatuelle.

– Se on tosi kova luku, sillä valtakunnallisesti se on 18 prosenttia ja sekin on jo kova luku, sanoo Holopainen.

"Kaikista tärkein tuki, jota voimme tarjota, on kohtaaminen"

Työpajoille päätyy nuoria, joiden arjessa on ollut haasteita, esimerkiksi koulun kanssa.

– Fiksuja nuoria, mutta elämässä on tapahtunut kaikenlaista. Töitä ei ole löytynyt tai koulu on jäänyt kesken, kuvailee Holopainen.

Keitä nämä työpajoilta avoimille työmarkkinoille päätyvät ovat?

– Heillä on oma motivaatio tai se motivaatio on herännyt pajajakson aikana. Kaikista tärkein tuki, jota voimme tarjota, on kohtaaminen. Eli jolla on aikaa ja kiinnostusta siihen, että mikä sinua kiinnostaa ja mitä sinulle kuuluu. 

Mitä te teette toisin kuin muut, kun teillä on noin hyvät luvut?

– Meillä täällä nuoret voi suorittaa tutkinnon osia pajoilla eli pystymme helpottamaan ammatillisen tutkinnon saamista työpajajakson aikana, Holopainen vastaa.

Työpajatoimintaan kuuluu paljon eri osa-alueita. 

– Tähän kuuluu sosiaalista kuntoutusta, kuntouttavaa työtoimintaa, palkkatukea ja oppisopimusta.

Pajat vahvistavat itsetuntoa

Miten pajatoiminta näkyy nuorten itsetunnossa?

– Yli 90 prosenttia nuorista on kokenut sosiaalista vahvistumista. Arjenhallinnan taidot parantuvat, tavoitteellisuus sekä työ- ja koulutusvalmiudet kehittyvät, kertoo Pietikäinen.

Palkkatuesta huolimatta Janika Aho hakee parhaillaan vakituista työtä Hyria säätiön avustuksella. Tarkoitus on myös opiskella lisää.

– Pitkän tähtäimen haave on päätyä meribiologiksi Australiaan! Aho tuumaa. 

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.