Mainos

Nuorten omakotiurakka: lämmitysjärjestelmän valinta

Rakennuksen energiataloudellisuuteen vaikuttaa ennen kaikkea kolme tekijää: ulkovaipan eristys ja tiiveys, ilmanvaihto sekä lämpimän käyttöveden kulutus. Itse kukin voi siis vaikuttaa energialaskuunsa hyvin vahvasti tarkkailemalla jokapäiväisiä kulutustottumuksiaan.

Netissä on ollut jo jonkin aikaa laskureita, joilla kuluttaja voi vertailla eri yhtiöiden hintoja omalla kohdallaan. Yleensä näissä voi halutessaan tehdä saman tien uuden sopimuksen ja valtuuttaa uuden toimittajansa hoitamaan kaiken uuteen sopimukseen liittyvän paperisodan.

Vaasan yliopiston yhteydessä toimii tutkimusyksikkö VaasaEmg, joka on keskittynyt nimenomaan energiamarkkinoiden tutkimiseen. TiedotuspäällikköTeemu Närvä kuvailee tilannetta keskimääräisen omakotitalon kohdalla:

"Jos puhutaan yksinomaan sähköenergian hinnasta ja jätetään siirrot pois, 18000 kWh kuluttava omakotitalon sähkö maksaa noin 730 euroa vuodessa Tämä on hyvä kohta säästää, sillä halvimmat tarjoukset olivat 660 euroa ja kalleimmat reilusti yli 800 euroa. Säästö on siis 100 - 150 euroa vuodessa."

Lämmitystavan valinta on oikeastaan ensimmäinen todella suuri ratkaisu, jonka omakotitalon rakentaja joutuu ratkaisemaan jo ennen talon valintaa.

Lämmitysmuodon valintaan vaikuttavat perustamiskustannukset, lämmityskustannukset ja laitteiston vaatima tila.

Suomessa pärjää kesällä pelkän auringon turvin

Tosinuorille valittiin lämmitystavaksi vesikiertoinen lattialämmitys ja lämmitysmuodoksi aurinko-öljy. Monia muitakin vaihtoehtoja harkittiin: suora sähkölämmitys olisi ollut halpa perustaa mutta kallis käytössä, pelletti vaatii liian paljon varastotilaa ja maalämpö on perustuskustannuksiltaan kallis tämän talon neliöihin nähden. Puu-öljy oli pitkään esillä, mutta puu on edullista lähinnä vain silloin, kun sitä saa omasta metsästä....aurinkoenergian käyttöön päädyttiin, sillä kesällä se tuo käyttöveden ja vähäisen lämmityksen tarvitseman energian.

Energiatalouteen liittyvät tietysti myös varaava takka ja lämmön talteenotolla varustettu ilmanvaihtokone.

Jotta aurinkokerääjistä - tai paneeleista - saataisiin mahdollisimman suuri hyötysuhde, niiden pitäisi olla optimaalisesti suunnattuja aurinkoon päin. Etelä on paras ilmansuunta.

Nuorten piti alun perin laittaa paneelit ilta-auringon suuntaan, katon länsilappeelle, mutta silloin paneelien määrää olisi pitänyt lisätä, jotta olisi saatu tarvittava hyöty.

Seuraavaksi harkittiin tuubikeräimiä talon eteläpäätyyn - suunta olisi ollut hyvä, mutta talon ulkonäköä ne olivat häirinneet liikaa. Paneelien valmistaja kävi paikalla ja ratkaisi asian: laitetaan tuubit pihalle tulevan autotallin eteläpäähän, hiukan sivummalle, josta ne eivät niin pistä silmään.

Lämpö kerätään pannuhuoneeseen ns. aurinkolämpöakkuun. Samassa paketissa on muutakin pannuhuoneen vaatimaa tekniikkaa. Mittareista voi seurata esimerkiksi auringon käytön määrää. Kun auringonvaloa on riittämättömästi, järjestelmä kytkee automaattisesti päälle ensin öljylämmityksen; jos öljy jostain syystä pääsee loppumaan, kytkeytyy päälle 6 kW sähkövastus.

Piipuksi valittiin haponkestävästä rosterista valmistettu kevytpiippu, joka on eristetty keraamisella villalla ja päällystetty ohuemmalla teräskuorella - hyvin nopea ja helppo asentaa, ja käytännössä kestänee lähes yhtä kauan kuin talokin.

Pannuhuoneessa on edelleen työtä: putkia on eristettävä ja öljyputkien vedot tehtävä. Arille tuli pienoisena yllätyksenä se, että niitä ei saa tehdä kuka tahansa putkimies vaan työ vaatii omat erityislupansa. Myös polttimet ja säiliöt ovat vielä asentamatta.

Se suuri kysymys - öljyllä vai sähköllä?

"Öljyllä lämmittäminen on pelkän energialähteen - siis öljy vastaan sähkö - suhteen halvempaa," sanoo VaasaEmg:n tutkimuspäällikkö Merja Pakkanen.

"Karkeana nyrkkisääntönä voi pitää sitä, että litra öljyä vastaa 10 kWh sähköä. Tässä pitää kuitenkin muistaa kalliimmat laitteistokustannukset: öljylämmityslaitteet tuovat rakentamiseen lisähintaa tyypillisesti noin 4000 euroa. Kun tavallisessa pientalossa öljyllä lämmittäminen maksaa vuodessa noin 800 - 900 euroa ja sähköllä 1400 euroa, öljy muuttuu siis sähköä edullisemmaksi vasta viiden, kuuden vuoden kuluttua lämmittämisen alkamisesta."

Isossa ja paljon energiaa kuluttavassa rakennuksessa kannattaa panostaa kalliimpaan järjestelmään ja halvempaan lämmönlähteeseen; pienemmässä ja vähän energiaa kuluttavassa talossa energiasta voi maksaa hiukan enemmän ja käyttää itse laitteistoon vähemmän rahaa.

Myös öljyntoimittajia kannattaa kilpailuttaa. EMG pyysi tarjoukset 2000 litran erälle ja hinnat vaihtelivat toimittajasta riippuen noin 900 eurosta hiukan yli 1000 euroon.

Pakkanen muistuttaa alan suosituksista, joiden mukaan öljypoltin tulisi huoltaa kerran vuodessa tai kahdessa, kattila puhdistaa ainakin kerran vuodessa ja kattila tarkistaa kerran kymmenessä vuodessa.

"Puolet omistajista jättävät kuitenkin noudattamatta tätä ja turvautuvat omaan apuun - se ei ole pitkän päälle hyvä ratkaisu, sillä ammattimies osaa paremmin ja laitteiston hyötysuhteen paranemisen myötä lämmittäjä säästäisi selvää rahaa."

He eivät usein tule ajatelleeksi myöskään laitteistoissa tapahtunutta kehitystä: uusien öljylämmityskattiloiden hyötysuhde on 90-95 %, kun se vielä puolitoista vuosikymmentä sitten jäi helposti alle 80 % ja sitäkin vanhemmissa puhutaan niinkin alhaisesta hyötysuhteesta kuin 70 %.

(JKA 20.03.2005)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.