Rakennuksen energiataloudellisuuteen vaikuttaa ennen kaikkea kolme tekijää: ulkovaipan eristys ja tiiveys, ilmanvaihto sekä lämpimän käyttöveden kulutus. Itse kukin voi siis vaikuttaa energialaskuunsa hyvin vahvasti tarkkailemalla jokapäiväisiä kulutustottumuksiaan.
Netissä on ollut jo jonkin aikaa laskureita, joilla kuluttaja voi vertailla eri yhtiöiden hintoja omalla kohdallaan. Yleensä näissä voi halutessaan tehdä saman tien uuden sopimuksen ja valtuuttaa uuden toimittajansa hoitamaan kaiken uuteen sopimukseen liittyvän paperisodan.
Vaasan yliopiston yhteydessä toimii tutkimusyksikkö VaasaEmg, joka on keskittynyt nimenomaan energiamarkkinoiden tutkimiseen. Tiedotuspäällikkö Teemu Närvä kuvailee tilannetta keskimääräisen omakotitalon kohdalla:
"Jos puhutaan yksinomaan sähköenergian hinnasta ja jätetään siirrot pois, 18000 kWh kuluttava omakotitalon sähkö maksaa noin 730 euroa vuodessa Tämä on hyvä kohta säästää, sillä halvimmat tarjoukset olivat 660 euroa ja kalleimmat reilusti yli 800 euroa. Säästö on siis 100 - 150 euroa vuodessa."
Lämmitystavan valinta on oikeastaan ensimmäinen todella suuri ratkaisu, jonka omakotitalon rakentaja joutuu ratkaisemaan jo ennen talon valintaa.
Lämmitysmuodon valintaan vaikuttavat perustamiskustannukset, lämmityskustannukset ja laitteiston vaatima tila.
Suomessa pärjää kesällä pelkän auringon turvin
Tosinuorille valittiin lämmitystavaksi vesikiertoinen lattialämmitys ja lämmitysmuodoksi aurinko-öljy. Monia muitakin vaihtoehtoja harkittiin: suora sähkölämmitys olisi ollut halpa perustaa mutta kallis käytössä, pelletti vaatii liian paljon varastotilaa ja maalämpö on perustuskustannuksiltaan kallis tämän talon neliöihin nähden. Puu-öljy oli pitkään esillä, mutta puu on edullista lähinnä vain silloin, kun sitä saa omasta metsästä....aurinkoenergian käyttöön päädyttiin, sillä kesällä se tuo käyttöveden ja vähäisen lämmityksen tarvitseman energian.