Takavuosina maatalous näytti vakaammalta elinkeinolta ja moni nuorikin uskalsi ryhtyä maatalousyrittäjäksi. Nyt tuottajahinnat ovat laskeneet, Venäjä-pakotteet painavat tulosta ja tukien maksatus tökkii.
– Kyllä se heikoin tilanne on nuorilla, joilla on paljon velkaa. Monet nuoret ovat uskoneet tulevaisuuteen, tehneet uusia navetoita ja velkaa voi olla jopa toista miljoonaa, tietää alavieskalainen nuori maitotilallinen Tero Rautio.
Hän itse on onnekas: velkaa on alle puoli miljoonaa euroa. Silti hänenkään kohdallaan kaikki ei ole mennyt suunnitelmien mukaan. Kohtalo puuttui peliin heti yrittäjyyden ensi askelilla.
– Siinähän kävi niin, että seuraavana päivänä siitä, kun oli tehty kaupat maitotilasta, Valio ilmoitti kymmenen sentin tuottajahinnan laskusta. Siinä piti heti ruveta miettimään, että miten tässä pärjää, muistelee Rautio.
Pakotteet kismittävät
Kun tulot ovat romahtaneet ja tukien maksut seisovat, mieleen hiipii suuttumus.
– Tässä joutuivat nyt viljelijät Venäjän pakotteiden maksumieheksi. Maatalous ne maksaa, vaikka joku muuta väittäisi, tuohtuu Rautio.
Maatilojen ahdingon helpottamiseksi on esitetty hätälainoja, joilla päästäisiin pahimman yli. Rautio ei innostu asiasta, koska se ei ole ratkaisu itse ongelmaan.
– Ne on vähän nämä hätälainat semmoisia… Kyllä kaikkein paras ratkaisu olisi, että tulo tulisi tuotteista, sanoo nuori yrittäjä.
Viime vuoden tuista on vielä noin neljäsosa maksamatta, eikä maksupäivästä ole varmuutta vieläkään.
– Sieltä aina sanotaan joku päivä ja sitten se muuttuu taas. Kyllähän se on iso asia niille, joilla tukia on enemmän, tietää Rautio.
Pankkiin lakki kourassa
Maatalousyrittäjien talousvaikeudet ovat johtaneet jo tilojen pakkomyynteihin. Neuvottelut pankin kanssa ovat yrittäjille arkipäivää.
Maatalousyrittäjien talousvaikeudet ovat johtaneet jo tilojen pakkomyynteihin. Neuvottelut pankin kanssa ovat yrittäjille arkipäivää.
– Eihän ne pankitkaan montaa vuotta tätä tilannetta katsele. Pankit ovat kuitenkin yrityksiä ja jossain vaiheessa niiden täytyy tehdä riskianalyysi siitä, milloin venyttäminen pitää lopettaa, arvioi Rautio.
Nuoren viljelijän ei ole helppo tehdä lopettamispäätöstä. Maaseudulta ei löydy noin vain korvaavia töitä, joten lapsiperheissä lopettamispäätös merkitsisi muuttoa kaupunkiin.
– Ikääntyneemmät viljelijät, joilla ei ole enää velkaa, saattavat tehdä lopettamispäätöksen helpommin, uskoo Rautio.
Itse hän jaksaa uskoa vielä parempaan. Jos maidon tuottajahintaan saataisiin 5-10 sentin korotus, elinkeino olisi aivan toisella tolalla.
– Kyllä itseltäni vielä löytyy uskoa tulevaan, ainakin toistaiseksi, sanoo Rautio.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.