Poliittinen kiistely Suomen saavuttamasta tuloksesta EU:n jäsenmaksuneuvotteluissa jatkuu.
Hallituksen mielestä tulos oli Suomen tavoitteiden mukainen. Oppositio pitää jäsenmaksuratkaisua huonona.
Erityistä hämmennystä on herättänyt pääministeri Jyrki Kataisen toteamus siitä, että nyt Suomi onnistui taittamaan nettojäsenmaksuosuutensa kasvun. Nettojäsenmaksu on Suomen jäsenmaksu vähennettynä Suomeen maksettavilla EU-tukiaisilla.
Samaan aikaan jäsenmaksun arvioidaan kasvavan euromääräisesti – eräiden arvioiden mukaan jopa 200 miljoonalla eurolla vuodessa. Suomen jäsenmaksulaskua pienentää kuitenkin maatalouteen saatu 600 miljoonan erityisrahoitus. Silti jäsenmaksun euromäärä voi rahoituskaudella 2014-2020 nousta yhteensä jopa 800 miljoonalla eurolla. Vuosittainen lisälasku olisi siis yli 100 miljoonaa euroa.
Molemmat väitteet saattavat olla osittain oikeita. Suomen jäsenmaksun kasvuvauhti saatiin neuvotteluissa ilmeisesti käännetyksi laskuun, vaikka maksu edelleenkin euromääräisesti kasvaa. Alkuperäisen esityksen myötä Suomen jäsenmaksu olisi kasvanut nopeammin ja enemmän. Laskelmia vaikeuttaa se, että tarkkoja tietoja kaikista jäsenmaksuperusteista ei ole. Tuleva 0,31 prosentin jäsenmaksu lasketaan lisäksi bruttokansantuotteesta, jonka kasvua tai laskua voidaan vain arvailla.
Sekä pääministeri Jyrki Katainen (kok.) että valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (SDP) pitivät neuvottelutulosta Suomen tavoitteiden ja odotusten mukaisena. Oppositiosta Timo Soini (PS) piti sopimusta kaikkien aikojen huonoimpana ja kalleinpana. Samoilla linjoilla oli Mauri Pekkarinen (kesk.), joka arvosteli erityisesti Suomeen maksettaviin EU:n aluetukiin tulleita vähennyksiä.
Maataloustuottajien MTK piti tulosta siedettävänä, mutta se vaatii pienenevien EU:n maataloustukien kompensoimista 40 miljoonan euron kotimaisella tuella vuosittain.
Professori: Suomi pärjäsi EU:n budjettiväännössä melko hyvin
EU-maat sopuun monivuotisesta budjetista
Katso Pami Aallon studiohaastattelu (Seitsemän uutiset 10.2.2013)
Sumo video id