Norjassa työvoimapula - miksi suomalaiset eivät lähde?

Lentokone laskeutuu Gardermoenin lentokentälle huhtikuussa 2012.
Lähtisikö Norjaan töihin? Plussat: hyvä palkka, lähellä Suomea, kaunis luonto. Miinukset: norjan kieli, kalliit hinnat. Kuvassa Oslo-Gardermoenin lentokenttä.EPA
Julkaistu 14.09.2013 07:14(Päivitetty 14.09.2013 07:14)
Toimittajan kuva
Sanna Pietiläinen

sanna.pietilainen@mtv.fi

Norjassa on työvoimapula ja hyvät palkat. Suomessa irtisanotaan väkeä jatkuvasti. Luulisi, että etenkin perheettömät suomalaisnuoret rynnisivät Norjaan töihin, mutta näin ei ilmeisestikään ole.

Työministeriöstä kerrotaan, että Norja ei houkuta yhtä paljon kuin muut Euroopan maat kuten Britannia, Ranska tai Saksa. Tarkkaa tilastoa Norjaan töihin lähtevistä ei kuitenkaan ole, koska Pohjoismaiden välistä liikkuvuutta ei tilastoida.

Kansainvälistä työliikkumista pitkään seurannut työministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen sanoo, että Norjassa suomalaisia tökkii muun muassa vaikealta tuntuva norjan kieli.

– Vaikka norjalaiset kylläkin väittävät, että norjaa ei ole sinne töihin mennessään pakko osata. Kuulemma huono ruotsi ei ole ongelma ja monella alalla pärjää myös englanniksi.

Eniten Norjaan menee Suomesta sairaanhoitajia ja insinöörejä.

Insinööreille erityisesti olisi nyt tilausta, sanoo Eures-neuvoja Tina Sundqvist Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistosta.

– Norjan tieverkostoa parannetaan, ja sieltä on otettu minuun yhteyttä, että he haluaisivat nimenomaan suomalaisinsinöörejä tienrakennushommiin.

Sundqvistin mukaan pohjoisesta Norjaan lähtee insinöörien lisäksi myös muita ammattilaisia.

– Myös rakennus- ja kuljetusalalta lähtee väkeä. Pohjoisessa on aina ollut lähtemisen traditio. Ammattimiehet lähtevät käymään ja tienaamaan rahaa, sanoo Sundqvist.

Haisevat hommat eivät suomalaisia enää kiinnosta

Ennen suomalaismiehet ja -naiset menivät Norjaan töihin kalatehtaille, mutta eivät mene enää, kertoo hallitusneuvos Olli Sorainen.

– Suomalaisnuoret eivät enää yhtä hanakasti ole halukkaita tekemään paskaduunia. Se on huonosti palkattua, likaista ja haisevaa hommaa. Sama näkyy sadonkorjuussa ja marjanpoiminnassa. Ei vedä samalla tavalla kuin 80-luvulla, sanoo Sorainen.

Hänen mukaansa Norjan kalatehtailla paiskivat nyt töitä itä- ja kaakkoiseurooppalaiset.

– Suomalaisia siellä ei tiettävästi ole, ellei sitten vanhojen aikojen jäljiltä työnjohtotehtävissä.

Tuoreimmat aiheesta

Kotimaa