Norja palauttaa käyttöön kylmän sodan aikaisia bunkkereita, kertoo uutiskanava BBC.
Nämä kohteet ovat Bardufossin lentotukikohdan ja Olavsvernin laivastotukikohdan hallit. Ne sijaitsevat Norjan ja Venäjän rajan läheisyydessä napapiirin pohjoispuolella.
Kylmän sodan aikoihin maanalaisia rakennelmia oli sodan varalta enimmillään 3 000.
Alun perin bunkkerit rakennettiin Neuvostoliiton takia. Nyt syy niiden käyttöön ottoon on Venäjä, BBC kirjoittaa.
Lue myös: Natsijohtajan lahjan taustalta saattoi paljastua tyly varkaus
Olavsvern
Olavsvernin tukikohta on rakennettu vuorenrinteeseen. Sitä suojaa 275 metrin korkeuteen kohoava kallio. Siihen kuuluu 909 metriä pitkä poistumistunneli.
Laivastotukikohta sijaitsee ikään kuin tukoskohdassa Atlantissa suuntaaville venäläisille sukellusveneille ja sota-aluksille.
Sitä rakennettiin vaiheittain 1950-luvulta vastareaktiona siihen, että Neuvostoliitto rakensi omaa pohjoista laivastoaan. Noin 450 miljoonaa dollaria maksanut tukikohta maanalaisine komentokeskuksineen, varastoineen ja muine rakennelmineen oli Norjalle niin valtava hanke, että puolustusliitto Naton oli rahoitettava suuri osa siitä, BBC kertoo.
Tukikohta ehti valmistua kokonaan vasta, kun Neuvostoliitto oli jo romahtanut. Tämän jälkeen Naton alukset käyttivät sitä edelleen välietappina Jäämerelle suuntautuneissa tehtävissään.
Vuonna 2009 Norjan parlamentti päätyi sulkemaan tämän huippusalaisen tukikohdan ja vuonna 2013 se myytiin yksityissijoittajille, minkä jälkeen tunneleissa säilytettiin vanhoja autoja ja asuntovaunuja.
Vuodesta 2020 enemmistöomistajana on toiminut Wilnor Governmental Services -yritys, jolla on läheiset yhteydet Norjan armeijaan. Se on sittemmin korjannut ja päivittänyt kohdetta nykyaikaisempaan muotoon.
Lue myös: Lähde: Venäjä oppinut sotkemaan länsipommien suuntavaiston
Bardufoss
Bardufossin lentotukikohta avattiin vuonna 1938. Toisen maailmansodan jälkeen maan ilmavoimat käyttivät vuoristohalleja suojellakseen hävittäjiään mahdolliselta neuvostohyökkäykseltä. 40 vuotta sitten se suljettiin.
Nyt se on jälleen aktivoitu ja sen rakenteita on paranneltu. Tarkoituksena on pitää F-35-hävittäjät suojassa Venäjän hyökkäyksen sattuessa.
Lue myös: Helena Petäistön kolumni: Olemme nyt yksin Venäjää vastaan – näin Euroopan pitää toimia heti
Tutkija: Syyt löytyvät idästä
Venäjän vuonna 2022 aloittama hyökkäyssota Ukrainaan ei ole ainoa syy bunkkereiden käyttöönotolle, kommentoi tutkija Andreas Østhagen norjalaisen Fridtjof Nansen -instituutista.
Päätökseen on vaikuttanut myös Krimin valtaaminen vuonna 2014 sekä Venäjän investoinnit pohjoiseen laivastoonsa vuosina 2006–2008, jolloin se myös aloitti uudelleen sotaharjoitukset arktisella alueella.
– Putinin Venäjä ei ole Neuvostoliitto, mutta Norjan turvallisuuden kannalta kysymykset ovat samat: Miten pelotellaan Venäjää ja jos joudutaan sotaan, miten taistellaan Venäjää vastaan? Østhagen sanoo BBC:lle.
Muutkin maat ovat aktivoineet uudelleen kylmän sodan aikaisia tukikohtiaan. Venäjäkin on aktivoinut uudelleen noin 50 kylmän sodan aikaista tukikohtaansa eri puolilla arktista aluetta. Myös esimerkiksi Ruotsin laivasto on ottanut jälleen käyttöön maanalaisen laivastotukikohtansa Muskön saarella, joka sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Tukholmasta.