Uuteen eduskuntaan valituista kansanedustajista 89 prosenttia toimii kotikuntansa kunnanvaltuutettuina.
Valituista kansanedustajista vielä aiempaakin useampi toimii myös kuntapolitiikassa, käy ilmi Kuntaliiton vaalianalyysista. Uuteen eduskuntaan valituista kansanedustajista 89 prosenttia toimii kotikuntansa kunnanvaltuutettuina.
Päättyvällä eduskuntavaalikaudella osuus oli 86 prosenttia.
Kunnanvaltuutettuina toimivien kansanedustajien osuus on kasvanut joka vaalikaudella vuodesta 1996 lähtien.
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom kertoo STT:lle, että yleensä kovinkaan moni kunnanvaltuutettu ei luovu paikastaan eduskuntaan valitsemisen jälkeen, vaan lähinnä puhutaan yksittäisistä tapauksista. Joskus edustaja saattaa luopua esimerkiksi puheenjohtajuudesta.
Uuteen eduskuntaan valituista kansanedustajista 31 toimii kotikuntansa valtuuston puheenjohtajana ja kymmenen hallituksen puheenjohtajana. Yhteensä 70 kansanedustajaa toimii kuntapuheenjohtajistossa eli joko puheenjohtajina tai varapuheenjohtajina omassa kunnassaan.
Lue myös: Kansanedustajien keski-ikä on 47 vuotta – edustajista 46 prosenttia naisia
Yli puolet toimii kunnanvaltuutettuna ja aluevaltuutettuna
Pekola-Sjöblom sanoo tiedotteessa, että kuntakokemuksesta on varmasti hyötyä kansanedustajan työssä.
– On kuitenkin osin myös huolestuttava trendi, että yhteiskunnalliset luottamustehtävät keskittyvät samoille henkilöille. Tehtävien kasautuminen korostuu nyt uudella tavalla, kun meillä on nyt myös suorilla vaaleilla valittavat hyvinvointialueen luottamushenkilöt, Pekola-Sjöblom sanoo.
Uuteen eduskuntaan valituista kansanedustajista kaikkiaan 55,5 prosenttia toimii tällä hetkellä sekä kunnanvaltuutettuna että aluevaltuutettuna.
Kuntaliiton selvityksestä uutisoi ensimmäisenä Uutissuomalainen. Tampereen yliopiston valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo kertoo Uutissuomalaiselle, että kansanedustajan ja aluevaltuutetun kaksoisrooliin liittyy vahva kytkös, sillä eduskunta päättää hyvinvointialueen käytössä olevista varoista.