Nisäkkäiden uhanalaisuus väheni - saukkokanta kasvaa

Saukko, Ähtärin eläintarha 2015
Saukkokanta on nyt elinvoimainen. Ähtärin eläintarha

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Päivi Mäki-Petäjä

    paivi.maki-petaja(at)mtv.fi

    @pmakipetaja

    Tänään julkistetun uhanalaisuusarvion mukaan Suomen nisäkkäillä menee hyvin.

    – Kahdeksan lajin luokka putosi alaspäin vähemmän uhanalaiseksi eikä yksikään noussut kriittisempään suuntaan, iloitsee vanhempi tutkija Ulla-Maija Liukko Suomen ympäristökeskuksesta.

    Suurpedoista ahmalla ja ilveksellä menee entistä paremmin.

    – Ahma on edelleen uhanalainen, mutta ilves siirtyi silmälläpidettäväksi eli se ei ole enää uhanalainen, kertoo Liukko.

    Ilahduttavaa on myös saukkokannan kasvu.

    – Se on muutaman vuosikymmenen aikana runsastunut kaiken aikaa ja nyt on se piste, että katsottiin, että se on elinvoimainen eikä enää edes silmälläpidettävä. Siinä on rauhoitus auttanut, kiittelee Liukko.

    Naali ja saimaannorppa pelastettavina

    Niin hyvä nisäkkäiden tilanne ei kuitenkaan ole, etteikö olisi vielä parannettavaa.

    – Siellä on monta uhanalaista lajia ja kyllä siellä vielä tekemistä riittää, vakuuttaa Liukko.

    Kaikkein uhanalaisin nisäkkäämme on naali eli napakettu. Erittäin uhanalaisiksi luokitellaan susi, ahma, saimaannorppa ja ripsisiippa. Pikkulepakko ja hilleri luokitellaan vaarantuneiksi. Silmälläpidettäviä lajeja ovat liito-orava, euroopanmajava, kenttämyyrä, karhu, ilves, itämerennorppa ja metsäpeura. Punaiselta listalta poistuivat elinvoimaisiksi luokitellut lajit metsäjänis ja saukko.


    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •