Niinistö kertoi Washingtonissa, milloin uskoo Suomen olevan Natossa

Presidentit keskustelivat muun muassa Suomen Nato-jäsenyydestä sekä Ukrainan tilanteesta.

– Tein selväksi tukeni Suomen ja Ruotsin pikaiselle liittymiselle Natoon, ja presidentti Niinistö ja minä keskustelimme siitä, että olemme edelleen sitoutuneita tukemaan Ukrainaa, Biden kommentoi tapaamista Twitterissä.

Yhdysvalloissa on erityisesti republikaanipoliitikoiden suunnalta alettu esittää kritiikkiä sen suhteen, paljonko maa käyttää varojaan Ukrainan tukemiseen. Niinistö kertoi saaneensa keskustelusta Bidenin kanssa käsityksen, että Yhdysvallat jatkaa Ukrainan tukemista niin kauan kuin on tarpeen.

– Siinä suhteessa ei tullut mitään kysymysmerkkejä, että kuinka pitkään tai kuinka massiivisesti. Kyllä lähtökohta selvästi on täällä se, että tuetaan ja tuetaan niin kauan kuin tarvetta on, presidentti kommentoi lehdistötilaisuudessa.

Lue myös: Pekka Haavisto: Unkarin osalta Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymisessä kyse viikoista

Niinistön mukaan Suomi ja Yhdysvallat ovat samoilla linjoilla Ukrainaan tarjottavasta aseavusta.

– Jaamme sen käsityksen, että erityisesti nyt ampumatarvikkeet ja ilmapuolustukseen liittyvät asiat ovat tuiki tärkeitä.

Niinistö uskoo Suomen olevan Natossa ennen heinäkuuta

Presidentti kommentoi myös Brysselissä käytyjä Turkin, Ruotsin ja Suomen kolmikantaneuvotteluja, joiden yhteydessä Turkin pääneuvottelija antoi ymmärtää, että maa ei odota voivansa ratifioida Ruotsin jäsenyyttä ennen kesäkuuta.

Presidentin mukaan Turkin ottama rooli jäsenyyksien viivyttäjänä on ollut yllätys kaikille. Niinistö kommentoi kuitenkin edelleen odottavansa, että maiden jäsenyydet ratifioidaan ennen heinäkuun Nato-huippukokousta Vilnassa.

– Minun arvioni on edelleen hyvin optimistinen. Me olemme Vilnaan mennessä molemmat jäseniä. Missä järjestyksessä, yhdessä, erikseen, sitä en lähde arvailemaan, presidentti sanoi.

Niinistön mukaan myös presidentti Biden toivoi Niinistön olevan oikeassa optimisminsa kanssa.

Niinistö tapasi Turkin-kauppoja jarruttavan senaattorin

Bidenin lisäksi Niinistö tapasi kongressitalo Capitolissa senaatin ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Bob Menendezin, jonka Niinistö kertoi olevan erityisen kiinnostunut Suomen asioista. Yhdysvaltain on spekuloitu voivan käyttää F-16-hävittäjäkauppoja mahdollisena vipuvartena, jolla Turkki saataisiin ratifioimaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyshakemukset.

Menendez on ollut keskeisessä roolissa asian suhteen, sillä hän on sanonut pysäyttävänsä Turkin ja Yhdysvaltain väliset asekaupat, koska Turkki ei ole demokratiaan ja ihmisoikeuksiin sitoutunut valtio.

Niinistö sanoi, ettei asiasta käyty keskustelua Menendezin tai Bidenin kanssa. Presidentin mukaan Yhdysvaltain ja Turkin kahdenväliset kysymykset kuten hävittäjäkaupat eivät kuulu Suomelle.

– Yhdysvallat tukee meitä niin kuin voi, mutta pitää erillisinä ne kysymykset, jotka ovat Yhdysvaltain ja Turkin välisiä.

Lue myös: Risto E.J: Penttilä: Unkarin hyvien uutisten jälkeen on enää yksi ongelmalapsi Suomen Nato-jäsenyyden tiellä

Presidentti sanoi, ettei ole tietoinen siitä, millaisia ehtoja Yhdysvallat on asettanut mahdollisille asekaupoille Turkin kanssa.

– Minulla ei ole siitä käsitystä, mistä se kauppa kiikastaa, ja korostan sitä, että se on Yhdysvaltain ja Turkin välinen kauppa-asia.

Presidentti keskusteli Washingtonissa turvallisuuspolitiikasta myös edustajainhuoneen puhemies Kevin McCarthyn, tiedustelupalvelu CIA:n johtajan William Burnsin ja edustajainhuoneen ulkoasiainkomitean puheenjohtajan, Texasin republikaanisenaattori Michael McCaulin kanssa.

Perjantaina presidentin Yhdysvaltain turnee päättyy Virginian osavaltioon, jossa hän tutustuu Norfolkin sotilastukikohtaan ja tapaa Virginian kuvernööri Glenn Youngkinin.

Lue myös: Stoltenberg: Suomi ja Ruotsi jo nyt turvallisemmassa tilanteessa kuin aiemmin