NHL:n pelottava tilanne säikäytti, urheilijoiden sydänhäiriöiden taustalla usein samat syyt – "Se on vaarallista"

NHL-puolustaja Jay Bouwmeesterin kesken ottelun kokema sydänhäiriö säikäytti urheilumaailman pahanpäiväisesti. Kardiologian erikoislääkäri Kirsi Korpi avasi MTV Urheilulle sydänongelmien yleisyyttä urheilukentillä.

NHL:ssä koettiin pelottavia hetkiä keskiviikon vastaisena yönä, kun St. Louis Bluesin puolustaja Jay Bouwmeester lyyhistyi vaihtopenkille sydänhäiriön seurauksena. Mikä urheilijoiden äkillisten sydänhäiriöiden taustalla yleensä on? Kardiologian erikoislääkäri Kirsi Korpi avasi asiaa MTV Urheilulle.

– Yleisesti ottaen taustalla on yleensä diagnosoimaton sydänlihassairaus tai rytmihäiriö, joka tulee maksimirasituksen aikana, Korpi kertoo.

Useimmiten urheilijoiden sydänhäiriöt syntyvätkin juuri raskaan rasituksen seurauksena, mikä voi olla erittäin vaarallista, jos urheilijan syketasot ovat häiriön sattuessa hyvin korkealla.

– Usein oireet ovat rytmihäiriöitä, eli rasitus provosoi rytmihäiriön. Se on vaarallista, jos on jo korkea syketaso ja siitä käynnistyy rytmihäiriö. Silloin syke saattaa nousta yli 200 ja urheilijat saattavat menettää tajuntansa, Korpi kertoo.

Useat lajiliitot ja organisaatiot teetättävät urheilijoilla sydäntutkimuksia ennen kuin urheilija pääsee pelaamaan, jotta rasituksen aiheuttamia sydänhäiriöitä voitaisiin ennaltaehkäistä.

– UEFA ja FIFA vaativat, että joka toinen vuosi pitäisi tehdä jalkapalloilijalle sydäntutkimus. Myös NHL:ssä tehdään pelaajille sydäntutkimukset vuosittain. Ei ainoastaan heidän oman turvallisuuden vuoksi, mutta myös vakuutusyhtiöt saattavat vaatia tätä, Korpi kertoo.

Syketasoja seurataan myös SM-liigajoukkue HPK:n riveissä. Kokenut puolustaja Arto Laatikainen avasi seuran toimintatapoja. Laatikaisen mukaan pelaajilta otetaan myös ajoittain sydänfilmejä.

– Me käytämme Firstbeattia, jolla seurataan palautumista ja muita. Sieltä aika hyvin näkee pitkässä juoksussa, jos alkaa olla huolia, Laatikainen sanoo.

– Ne (sydänfilmit) olivat aikanaan pakollisia SM-liigassa, ja niitä otettiin ennen kauden alkua. En tiedä, onko nyt mustaa valkoisella, paljon niitä pitää tutkia, mutta kyllä niitä aina välillä otetaan, Laatikainen kertoo.

Sairaana urheileminen altistaa sydänhäiriöille

Yksi suuri uhkatekijä urheilijoiden sydänhäiriöille on sairaana urheileminen. Varsinkin joukkuelajeissa malttia tervehtymiseen tarvittaisiin enemmän, sillä sairaana urheileminen altistaa sydänsairauksille.

– Aina on sydänlihas- tai -lihaspussin tulehduksen riskit. On vaikea arvioida monesti, koska on täysin terve. Monesti joukkuelajeissa on ongelmana, että urheilija saattaa kokea, jos hän ei näytä tarpeeksi ajoissa, että hän on kykeneväinen peliin, hän jää ulos joukkueesta, lääkäri Korpi pohtii.

Myös 39-vuotias konkari Laatikainen myöntää, että välillä tunne sysää järjen syrjään, kun pohditaan omaa pelikuntoa. Välillä päätökset pelikunnosta ovat äärimmäisen hankalia.

– Viime kädessä pelaaja itse kokee sen, onko pelikuntoinen vai ei. Se on tasapainoilua tunteen ja järjen kanssa. Pikkuflunssassa tulee varmaan itse kukin pelaamaan uran aikana, mutta se, mihin rajan vetää, on aika vaikeaa ja henkilökohtaista, Laatikainen sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat