Yhdysvaltain varapresidentti ja demokraattisen puolueen presidenttiehdokas Kamala Harris ei kannata aseidenvientikieltoa Israeliin, kertoo Harrisin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Phil Gordon viestipalvelu X:ssä.
– Varapresidentti on ollut selväsanainen: hän tulee aina varmistamaan, että Israel kykenee puolustamaan itseään Irania ja Iranin tukemia terroristiryhmiä vastaan, Gordon sanoi päivityksessään.
– Hän ei tue aseidenvientikieltoa Israeliin.
Lue myös: NYT: Mielenosoittajat keskeyttivät Harrisin kampanjapuheen
Gordon sanoi Harrisin myös jatkavan työtä siviilien suojelemiseksi Gazan alueella ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ylläpitämiseksi.
Keskiviikkona Harrisin puhe kampanjatilaisuudessa Detroitin kaupungissa Michiganin osavaltiossa keskeytyi palestiinalaisia tukevien mielenosoittajien huudoista.
– Emme äänestä kansanmurhan puolesta, mielenosoittajat huusivat.
Osa äänestäjistä toivoo aseidenvientikieltoa
Ennen keskiviikon kampanjatilaisuuttaan Harris puhui lyhyesti Uncommitted National Movement -liikkeen perustajien kanssa. Liike mobilisoi kymmeniätuhansia äänestäjiä Michiganissa pidättäytymään äänestämästä presidentti Joe Bidenia tämän vuoden esivaaleissa, koska tämä on tukenut Israelin sotilaallisia toimia Gazassa.
Perustajat sanoivat New York Timesille kertoneensa Harrisille ja tämän kanssa kampanjoivalle varapresidenttiehdokas Tim Walzille, että he haluaisivat tukea Harrisia, mutta äänestäjät haluavat varapresidentin harkitsevan aseidenvientikieltoa Israeliin, jotta verilöylylle saataisiin välittömästi loppu.
Harris oli kuunnellut tarinoita michiganilaisista, joiden perheenjäseniä on kuollut Gazassa. Liikkeen perustajat olivat myös pyytäneet häneltä tapaamista aseidenvientikieltoa koskevaan pyyntöön liittyen. Harrisin kerrottiin antaneen tuolloin ymmärtää olevansa avoin ehdotukselle tapaamisesta.
Lue myös: Saisiko Suomi Tim Walzista todellisen ystävän? Suurlähettiläs Hautala kuvaa varapresidenttiehdokasta suorapuheiseksi
Liikkeen äänillä voi olla ratkaiseva merkitys vaaleissa, sillä vuoden 2016 presidentinvaaleissa Donald Trump voitti Michiganissa vain reilun 10 000 äänen turvin.
Vaateita myös demokraattipuolueen sisältä
Harrisiin kohdistuu paineita myös demokraattisen puolueen vasemmistosiiven suunnalta. Osa demokraateista haluaisi Harrisin ottavan Israel-politiikassaan eri suunnan verrattuna presidentti Bideniin.
Varapresidenttinä Harris on toisinaan suhtautunut Bidenia kriittisemmin siihen, kuinka Israel surmaa siviilejä Gazassa. Heinäkuun lopulla Harris tapasi Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun. Hän sanoi tuolloin tehneensä Netanjahulle selväksi huolensa Gazan humanitaarisesta tilanteesta ja siviiliuhrien määrästä.
– Emme voi antaa itsemme turtua kärsimykselle, enkä aio olla vaiti, hän kommentoi tapaamista jälkikäteen.
Harris sanoi kuitenkin myös, että Israelilla on oikeus puolustaa itseään.
Harris halunnee välttää vieraannuttamasta yhdysvaltalaisäänestäjien enemmistöä, joka mielipidemittausten perusteella tukee Israelia. Harrisin neuvonantajan tuoreet kommentit näyttävät tekevän selväksi, että minkäänlaista laajaa aseidenvientikieltoa Israeliin ei ole näkyvissä.
Bidenin aikana Yhdysvallat on pysäyttänyt vain yhden raskaiden pommien toimituksen Israeliin. Hallinto sanoi tuolloin olevansa huolissaan siitä, miten Israel pommeja käyttäisi.