Nettikiusaamista on vaikea paeta, mutta kiusaajan voi saada vastuuseen

– Monesti perinteinen koulukiusaaminen saattaa päättyä, kun koulun ovi sulkeutuu, mutta verkossa tapahtuva kiusaaminen yltää vapaa-aikaan, sanoo Välimäki.

Kun nettikiusaaminen tapahtuu vapaa-ajalla, ei se lain mukaan kuulu koulun vastuulle.

– Silloin ei voida käyttää termiä koulukiusaaminen, vaikka tietysti kyse on usein jatkumosta. Samalla tavalla esimerkiksi koulumatkalla tapahtuva kiusaaminen ei kuulu koulun kurinpidon piiriin, sanoo tutkijatohtori Niina Mäntylä Vaasan yliopistosta.

Mäntylän mukaan nettikiusaajat on kuitenkin helpompi saada vastuuseen kuin perinteiset kiusaajat, sillä nettikiusaamisesta jää jälki internetiin.

– Tällöin uhri voi saada apua muilta viranomaisilta, kuten poliisilta, toteaa Mäntylä.

Kiusaamistapaukset netissä voivat johtaa koviinkiin rangaistuksiin, koska toisen herjaaminen netissä on usein julkista ja monien netinkäyttäjien nähtävissä ja aiheuttaa näin enemmän mielipahaa uhrille

Koulun on kuitenkin puututtava, jos kiusaaminen tapahtuu kouluajalla esimerkiksi kännyköiden välityksellä, mikä sekin on nettikiusaamista.

Nettikiusaaja saa toiminnalleen suuren yleisön

Suomessa vuonna 2010 tehdyssä kysetutkimuksessa kävi ilmi, että noin joka kymmenes nuori kokee nettikiusaamista.

Monet asiantuntijat kuitenkin epäilevät, että kiusaaminen on tosiasiassa yleisempää. Nuori ei monestikaan halua kiusaamisesta aikuisille kertoa.

– Jokainen yksittäinen nettikiusaamistapaus pitäisi ottaa vakavasti, koska tällä vitsauksella on niin isot henkilökohtaiset seuraukset nuorelle itselleen, sanoo Välimäki.

Ominaista verkkokiusaamiselle on se, että kiusaaja saa potentiaalisesti laajemman yleisön toiminnalleen.

– Häpeä onkin usein päällimmäinen tunne, jota uhri kokee. Lisäksi koetaan vihaa, pelkoa, ahdistuneisuutta ja masennusta. Uhrin on myös on vaikea paeta nettikiusaamista, sanoo Välimäki.

Nettikiusaaminen saattaa alkaa täysin viattomasta toiminnasta vaikkapa sosiaalisessa mediassa. Nuorten keskuudessa on yleistä jakaa kuvia itsestään, joita muut kommentoivat.

– Täysin yllättäen kommentit voivatkin muuttua ikäviksi viesteiksi, joita ei haluaisi vastaanottaa. Aikuisten voi olla vaikeaa puuttua kiusaamiseen, koska heillä ei ole välttämättä käsitystä siitä, millainen vaikutus sosiaalisella medialla on nuoren elämässä.

Ongelman kitkemiseksi tarvitaan kaikki voimavarat

Suomessa laki edellyttää, että kouluilla on kiusaamisen vastainen ohjelma käytössä. Nettikiusaaminen on kuitenkin suhteellisen uusi ilmiö, joten toimintamalleja sitä vastaan vasta kehitellään.

Välimäki katsoo, että kiusaamisen kitkemiseksi yhteistyön tulisi toimia lasten, kodin, oppilashuollon ja opettajien välillä.

– Saamme varmasti parempia tuloksia aikaan, kun emme vedä tässä asiassa rajoja toistemme väliin. Tämän ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan kaikki voimavarat. Tietoa pitää levittää sekä kouluissa että kotona.

Muun muassa Britanniassa poliittinen johto on ollut sitä mieltä, että nettikiusaajille pitäisi saada ankaria rangaistuksia. Välimäki toivoo, että rangaistukset otettaisiin käyttöön vasta viimeisenä ratkaisuna.

– Kyllähän tämä on tietysti asia, mistä ihmisten pitää vastuu kantaa. Olisi tietenkin toivottavaa, etteivät asiat pääsisi kehittymään niin pitkälle.

EU-tasolla ongelmaan on jo puututtu. EU-komission nettikiusaamista selvittänyt tutkijaverkosto on julkaissut aiheesta kattavat ohjeet kouluille, vanhemmille ja lapsille.

– Nyt työn alla on, että nämä saataisiin käännettyä suomeksi ja levitettyä kouluihimme, sanoo Välimäki.