Jos opettajankoulutukseen sisällytettäisiin enemmän ryhmädynamiikan opintoja, opettajilla olisi paremmat eväät puuttua koulukiusaamiseen, sanoo erityisluokanopettaja Joonas Tast.
Jos koulukiusaaminen jää aikuisilta huomaamatta, siihen ei päästä puuttumaan ajoissa. Näin kävi myös 10-vuotiaalle Nikolle, joka joutui kärsimään rajusta kiusaamisesta yli kahden vuoden ajan ennen kuin hänen äitinsä sai kuulla asiasta.
Vaikka koulukiusaamista on yritetty kitkeä kouluista monin keinoin, kiusaamistapauksia ilmenee jatkuvasti. Sosiaalisen median myötä kiusaaminen jatkuu usein myös vapaa-ajalla.
– Levottomuus ryhmissä on lisääntynyt samalla, kun pahoinvoivien oppilaiden määrä on lisääntynyt. Meillä on paljon hyvin pärjääviä oppilaita, mutta on myös hyvin paljon niitä, joilla on vaikeaa, sanoo erityisluokanopettaja Joonas Tast.
Kymmenen vuotta luokanopettajana ja kahdeksan vuotta erityisluokanopettajana toiminut Tast on valmistunut myös ryhmäpsykoterapeutiksi ja ihmettelee, miksi opettajankoulutukseen ei sisällytetä ryhmädynamiikan opintoja.
– Opettajat eivät saa minkäänlaisia valmiuksia tällaiseen, vaikka kyseessä on kuitenkin ammattiryhmä, joka on enemmän ryhmien kanssa tekemisissä kuin mikään muu.
Tastin mukaan kiusaamisessa on usein kyse siitä, että koulussa syntyy otollinen kasvualusta ryhmän pahoinvointiin ja ääri-ilmiöihin, koska opettajat ovat valtavan suorituspaineen alla opetussuunnitelman toteuttamisessa ja stressaantuneen ihmisen havainnointikyky kapenee entisestään. Ryhmän liikkeet jäävät huomaamatta ja turvattomasta ryhmästä muodostuu häiriköivä ryhmä.