Irronneen jäälohkareen pelätään aiheuttavan vaaraa laivaliikenteelle.
Valtava jäälohkare on irronnut lauttajäätiköstä läntisellä Etelämantereella, tutkijat kertoivat keskiviikkona. Arviolta noin biljoonan tonnin painoinen jäävuori lohkesi maanantain ja keskiviikon välisenä aikana.
Jäävuoren pinta-ala on noin 5 800 neliökilometriä, eli se on lähes neljä kertaa Ahvenanmaan kokoinen.
Larsen C -lauttajäähän syntyneestä halkeamasta havaittiin ensimmäisiä merkkejä jo kymmenisen vuotta sitten. Tutkijat ovat odottaneet jäälohkareen irtoamista jo kauan.
Lauttajää menetti lohkareen mukana yli kymmeneksen pinta-alastaan. Tutkijat varoittavat, että Larsen C voikin muuttua pienentymisen vuoksi aiempaa epävakaammaksi ja hajota Larsen A- ja Larsen B -lauttojen tavoin. Larsen A -lauttajää hajosi vuonna 1995 ja Larsen B vuonna 2002.
Jäälohkare kellui meressä jo ennen irtoamistaan, joten sillä ei tutkijoiden mukaan ole välitöntä vaikutusta merenpinnan korkeuteen. Larsen C -lauttajään taas pelätään kokonaan hajotessaan nostavan merenpintaa maailmanlaajuisesti noin kymmenellä senttimetrillä.
Ilmastonmuutoksen uskotaan kiihdyttäneen lauttajään hajoamista.
Jäävuori on yksi suurimmista
Jäävuoren liikkeitä seurataan tarkasti, koska se voi ajautua liikennöidyille vesiväylille. Sen liikkeitä on kuitenkin vaikeaa ennakoida.
– Osa jäästä voi jäädä alueelle vuosikymmeniksi, kun taas jotkin jäävuoren osat voivat ajelehtia pohjoiseen lämpimämmille vesille, kertoo tutkimusryhmän johtaja Adrian Luckman.
BBC arvelee nyt irronneen jäävuoren kuuluvan kymmenen isoimman joukkoon. Se kuitenkin kalpenee isoimmille Etelämantereella havaituille jäävuorille.
Isoin satelliittien avulla havaittu jäävuori on vuonna 2000 irronnut lohkare, joka oli Jamaikan kokoinen eli noin 11 000 neliökilometriä. Jäävuori hajosi kahtia vuonna 2003.
Yhdysvaltojen jäänmurtaja raportoi vuonna 1956 noin 32 000 neliökilometrin kokoisesta eli Belgiaa isommasta jäävuoresta. Satelliitteja ei ollut vielä tuolloin, joten havaintoa ei voitu tarkentaa ja vahvistaa.