Huonoa kuuloa aletaan hoitaa keskimäärin kymmenen vuotta liian myöhään tietämättömyyden, häpeän, leimautumisen pelon ja vaivaan sopeutumisen takia. Riittävän ajoissa käyttöön otetun kuulokojeen avulla kuulohermojen rapautumista voidaan hidastaa.
Huono kuulo vaivaa arviolta joka kymmenettä työikäistä, kuudennesta yli 55-vuotiaista ja kolmasosaa eläkeläisistä.
Kuulon alenema kehittyy yksilöllisesti eikä yleensä dramaattisesti hetkessä. Tyypillistä on, että ensin tuottaa vaikeuksia kuulla konsonantteja. Kun huonosti kuuleva ei saa toisen puheesta selvää, hän arvailee. Jatkuva pinnistely on uuvuttavaa sekä huonokuuloiselle että keskustelukumppanille, joten sosiaaliset tilanteet koetaan vaikeina.
Epäile kuulon alenemaa, jos…
- Pyydät toistuvasti, että keskustelukumppanisi toistavat sanomansa.
- Et kehtaa pyytää toistamaan vaan yrität arvata mitä toinen sanoo.
- Välttelet puhumista puhelimessa, koska vastapuolen puhe hautautuu taustahälyyn.
- Läheiset huomauttavat alituisesti, että televisio ja radio pauhaavat liian äänekkäästi.
- Välttelet ihmisten tapaamista, koska et kuule heidän puhettaan.
– Huonosti kuuleva pyytää keskustelukumppaniaan toistamaan sanomansa. Koska hän ei kuule omaa eikä vastapuolen ääntä, hän korottaa ääntään. Sen seurauksena myös vastapuoli korottaa automaattisesti ääntään. Tilanne äityy tahtomattaan huutolaulannaksi, johon ympäristö havahtuu, kertoo Toni Niskanen Kuulopiiristä.