Nämä merkit viittaavat kuulokojeen tarpeeseen – puutu ajoissa

Huono kuulo vaivaa arviolta joka kymmenettä työikäistä, kuudennesta yli 55-vuotiaista ja kolmasosaa eläkeläisistä.

Kuulon alenema kehittyy yksilöllisesti eikä yleensä dramaattisesti hetkessä. Tyypillistä on, että ensin tuottaa vaikeuksia kuulla konsonantteja. Kun huonosti kuuleva ei saa toisen puheesta selvää, hän arvailee. Jatkuva pinnistely on uuvuttavaa sekä huonokuuloiselle että keskustelukumppanille, joten sosiaaliset tilanteet koetaan vaikeina.

Epäile kuulon alenemaa, jos…

• Pyydät toistuvasti, että keskustelukumppanisi toistavat sanomansa.
• Et kehtaa pyytää toistamaan vaan yrität arvata mitä toinen sanoo.
• Välttelet puhumista puhelimessa, koska vastapuolen puhe hautautuu taustahälyyn.
• Läheiset huomauttavat alituisesti, että televisio ja radio pauhaavat liian äänekkäästi.
• Välttelet ihmisten tapaamista, koska et kuule heidän puhettaan.

– Huonosti kuuleva pyytää keskustelukumppaniaan toistamaan sanomansa. Koska hän ei kuule omaa eikä vastapuolen ääntä, hän korottaa ääntään. Sen seurauksena myös vastapuoli korottaa automaattisesti ääntään. Tilanne äityy tahtomattaan huutolaulannaksi, johon ympäristö havahtuu, kertoo Toni Niskanen Kuulopiiristä.

Koska muiden tuijotus koetaan kiusallisena, sosiaalisten tilanteiden välttelystä muodostuu hiljalleen selviytymisstrategia.

– Puhelimessa puhuminen on huonokuuloiselle vaikeampaa kuin kasvotusten keskustelu, koska toisen suuta ja ilmeitä ei näe. Myös äänenpainojen tulkitseminen on huonokuuloiselle puhelimessa vaikeaa. Tilanne on noidankehä. Kun sosiaalinen vuorovaikutus käy työstä, ihminen helposti eristäytyy, Niskanen sanoo.  

Ajoissa hankittu kuulokoje hidastaa rappeutumista

Työterveyslaitoksen mukaan hoitamatta jäävien kuulovammojen on arvioitu maksavan EU:lle 168 miljardia euroa vuosittain.

Huonokuuloinen työntekijä ei halua kertoa huonosta kuulostaan työnantajalleen, koska pelkää leimautuvansa tehottomaksi tai erikoiskohtelua vaativaksi. Työnantaja puolestaan ei uskalla tai osaa ottaa asiaa puheeksi.

– Asiasta pitäisi puhua samalla tapaa kuin näön heikkenemisestä. Se korjataan silmälaseilla. Myös työterveyshuollolla on avainrooli tunnistaa huonosta kuulosta johtuva oireilu ja ohjata työntekijä lisätutkimuksiin. Kun huonokuuloisuudesta puhutaan reilusti, tieto lisääntyy ja asiaan liittyvä negatiivinen leima poistuu, huomauttaa Timo Ylihakola Phonakilta.

Jos epäilet kuulon alenemaa, niin…

1. Varaa aika lääkärille, työterveyshuoltoon tai yksityiseen kuulonhuoltoliikkeeseen.
2. Pyydä lähete lääkärille. Varaudu odottamaan, hoitotakuu on 6 kuukautta.
3. Jos et halua odottaa, voit tarkistuttaa kuulosi ilman lähetettä yksityisessä kuulonhuoltoliikkeessä.

Kuulontutkimus vie toimenpiteenä saman verran aikaa kuin näöntarkastus. Moni ei tiedä, että apuvälinepalvelut, joihin kuulokojeet lasketaan, kuuluvat hoitotakuun piiriin.

– On harhakäsitys, että kuulo heikkenee lopullisesti, kun hankitaan kuulokoje. Päinvastoin kuulohermojen rappeutuminen ei etene niin nopeasti, kun hoitoon hakeudutaan ajoissa. Tällöin kuulokojeella voidaan korjata huonontunutta kuuloa helpommin, Ylihakola sanoo.

Päävastuun kuulonkuntoutuspalveluiden tuottamisesta kantaa erikoissairaanhoito, jolloin kustannukset maksaa kotikunta. Kuulonkuntoutuksen piiriin päästäkseen henkilö tarvitsee lääkäriltä lähetteen kuulontutkimukseen. Niitä tekevät kuulontutkimukseen erikoistuneet audionomit.

Lähteenä Kuuloalan asiantuntijat: GN ReSound, Kuulopiiri, Kuulotekniikka, Oticon ja Phonak.