Virallisesti politiikka on Euroviisuissa kielletty. Silti se on näkynyt viisuissa tavalla tai toisella useina vuosikymmeninä, jo ennen Venäjän poissulkemista tai Israel-boikotteja.
– Poliittisuus on aina jollakin tapaa ollut kuvioissa mukana, sanoo taideyliopiston vieraileva tutkija Janne Mäkelä.
Keräsimme yhteen mielenpainuvimmat poliittiset mielenilmaukset Euroviisuissa.
Espanjan diktatuuri varjosti 60-luvulla
Yksi ensimmäisistä poliittisista tempauksista nähtiin jo vuonna 1964, kun Kööpenhaminassa järjestetyissä viisuissa lavalle ryntäsi mies. Hänen kylttinsä vastusti Espanjan ja Portugalin diktaattoreja.
Viisi vuotta myöhemmin 1969 Euroviisut järjestettiin Espanjassa, joka oli edelleen Francon diktatuurin vallassa. Monissa maissa, myös Suomessa, puntaroitiin osallistumista.
– Varsinkin Pohjoismaissa mietittiin, että mehän ollaan demokratian kannattajia, että nyt me mennään sinne ja sitten me osoitetaan, että me kannatetaan tätä diktatuuria, Mäkelä kertoo.
Lue myös: Tältä näyttävät Euroviisujen vedonlyöntitilastot – yhdelle maalle povataan murskavoittoa
Mäkelän mukaan Espanjan hallinto käytti viisuja PR-tarkoituksessa.
– Espanja suoritti sitten tätä kulttuuripesua siellä. Oli näyttävät kisat ja liberaali tunnelma, Mäkelä kuvailee.
Pian kisojen jälkeen tilanne kuitenkin palasi entiselleen, eli diktatuuri jatkui vielä useita vuosia.
Maailmanrauha puhutteli 70-luvulla
Mäkelän mukaan Euroviisuissa elettiin 70–80-luvuilla niin sanottua maailmanrauhan aikaa, joka näkyi monella tavalla esimerkiksi viisukappaleiden sanoituksissa.
– Tämmöisellä jopa voitettiinkin vuonna 1982 – Nicole Saksasta kappaleella Ein bisschen Frieden, Mäkelä muistelee.
Lue myös: Shokki suorassa lähetyksessä: Erika Vikmanin säikäyttäneen räjähdyksen syy selvisi
Euroviisukappaleissa on näkynyt sodan- ja ydinsodanvastaisuus. Muita näkyviä teemoja ovat olleet muun muassa tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja seksuaalivähemmistöt.
Viime vuoden trauma yhä käsittelemättä
Kahden viime vuoden aikana eniten on puhuttanut Israelin osallistuminen viisuihin. YK on kuvannut Israelin toimia Gazassa kansanmurhaksi.
Viime vuonna Israelin esityksen aikana yleisö buuasi, mutta mielenilmaus vaimennettiin tv-lähetyksestä. Mäkelän mukaan kyseessä on yksi koko viisuhistorian suurimmista skandaaleista, jonka aiheuttamaa traumaa ei vieläkään ole käsitelty kunnolla.
– Voidaan puhua viisutraumasta ja voidaan myös väittää, että tätä traumaa ei hoidettu. Kun kisat sulkeutuivat, ei sitä asiaa sen kummemmin käsitelty, hän kritisoi.
Lue myös: Euroviisufinaalin esiintymisjärjestys julki – tämä on Suomen kisapaikka
Vuonna 2022 Venäjä suljettiin Euroviisuista sen hyökättyä Ukrainaan. Päätös tuli nopeasti ja suoraviivaisesti, toisin kuin Israelin kohdalla. Miksi?
– Venäjän hyökkäys oli äkillisempi ja tapahtui Euroopan maaperällä, kun taas Israel–Palestiina-kysymys on monimutkainen ja sillä on vuosikymmenten historia, Mäkelä arvioi.
– Israelilla on ehkä vankempi ote euroviisutapahtumien järjestäjistä – taloudelliset, poliittiset, kulttuuriset ja sotilaalliset sidokset voivat vaikuttaa.
Viisut järjestävän tahon eli Euroopan yleisradiounioni EBU:n toiminta ei ole saanut varauksetonta hyväksyntää.
– Se ei kauheasti avaa päätöksiään. Tuntuu, että se on vähän semmoinen norsunluutornin järjestö. On hassua, koska se kuitenkin on mediayhtiöiden kattojärjestö. Luulisi, että siellä on viestintäosaamista, Mäkelä ihmettelee.