Nämä alat saivat eniten koronatukea– yrityksiä tuettu jo yli 2 miljardilla, uusi tukipaketti tulossa lähikuukausina

Poikkeuksellinen kriisi, poikkeukselliset kriisitoimet. Näin voisi luonnehtia julkisen sektorin yrityksille tähän mennessä jakamaa rahapottia.

Yritykset ovat saaneet erilaisia koronatukia julkiselta sektorilta yhteensä noin 2,1 miljardia euroa. Ylivoimaisesti suurin potti on tullut Business Finlandilta, jonka osuus kokonaisuudesta on liki puolet, 980 miljoonaa euroa.

Business Finlandin lisäksi yritystukea jakoivat useat muut tahot.

Ely-keskukset varasivat pienyrityksille kaikkiaan 400 miljoonaa euroa tukea. Lisäksi Valtiokonttorin kautta yrittäjille oli tarjolla ns. yleistä kustannustukea kaikkiaan 300 miljoonaa euroa.

Ravintolayrittäjille oli tarjolla ns. KEHA-tukea 171 miljoonaa euroa ja yksinyrittäjät saattoivat hakea kunnilta tukea. Kuntien tukea oli jaossa kaikkiaan 250 miljoonaa euroa.

Tiedot ovat peräisin työ- ja elinkeinoministeriön tilannekatsauksesta.

Näiden lisäksi kulttuurialan toimijat ovat voineet hakea tukea opetus- ja kulttuuriministeriöstä. OKM:n mukaan sen kautta on mennyt vain vähän yritystueksi luettavaa rahaa.

Myös maa- ja metsätalousministeriö on jakanut tukea maataloudelle.

Maatalouden alkutuotantoon on myönnetty tukea noin 60 miljoonaa euroa ja maaseutuyrityksille noin 10 miljoonaa euroa.

Osa tuesta jakamatta, uutta tulossa 550 miljoonaa

Keväällä käynnistyneet yritystukihaut ovat pääosin päättyneet, mutta uutta tukea on luvassa vielä ennen vuodenvaihdetta.

Eduskunta sai viime viikolla käsiteltäväksi enintään 550 miljoonan euron kustannustuki 2 -nimisen paketin. Uusi kustannustuki on todennäköisesti yrittäjien haettavissa vielä joulukuussa.

Paketissa on mukana ykköskierrokselta käyttämättä jäänyt 140 miljoonan euron potti.

Paljonko rahaa on ollut tähän mennessä jaossa ja mitkä alat ovat saaneet eniten tukea?

Artikkelissa mainitut luvut ovat - ellei toisin mainita - eri tukimuodoille varattuja euroja, erotukseksi yritysten saamista euroista.

Summat voivat poiketa toisistaan, sillä osa yritystuista on jäänyt käyttämättä hakemusten vähyyden vuoksi.

Hallitus päätti ensimmäisistä yritystuista maaliskuun 16. päivänä. Tuolloin Business Finlandin kautta päätettiin jakaa 30 miljoonaa euroa. Koronan edetessä hallitus nosti tukisummaa useita kertoja.

Business Finlandin tuki on valtaosaltaan jaettu. Sen sijaan Ely-keskusten ja kuntien tukieuroista osa jäi hakemusten vähyyden vuoksi jakamatta. Valtiokonttorin kautta varatusta 300 miljoonan kustannustuesta esimerkiksi on toistaiseksi jaettu alle puolet, 130 miljoonaa euroa. Kuntien tuista on jaettu vielä vähemmän, alle 40 prosenttia.

– Olemme hämmästelleet, että tukea haki paljon vähemmän yrityksiä kuin odotimme. Siihen on varmasti erilaisia syitä, sanoo palvelupäällikkö Tuomo Yliluoma Valtionkonttorista.

Kaupan ala suurin tuensaaja

Mitkä alat ovat saaneet eniten tukea?

Jos katsotaan toimialoja, Business Finlandin rahasta eniten on mennyt kaupanalalle, yhteensä 157 miljoonaa euroa.

– Kaupan alalla on paljon pieniä toimijoita, joilla on vaikeuksia, sanoo johtaja Reijo Kangas Business Finlandista. Hän muistuttaa, että jopa huipputulosta tekevän Keskon piirissä voi olla yrittäjinä toimivia kauppiaita, jotka toimivat kriisialueilla.

Suomessa on hänen mukaansa noin 40 000 kaupan alan yritystä ja alalla noin 240 000 työntekijää,

Rakentaminen on saanut 104 miljoonaa, ohjelmistot ja pelit 90 miljoonaa ja matkailu- ja ravintola-ala 82 miljoonaa euroa. Luovat alat ovat saaneet 81 miljoonaa euroa.

Business Finlandin tuki oli niin sanottua kehittämistukea.

Tuelle oli Kankaan mukaan kolme ehtoa. Yrityksen talouden piti olla ennen kriisiä terve, koronalla piti olla yhtiöön negatiivinen vaikutus ja tukea piti hakea kehitys- tai innovaatiotoimintaan.

–Digiloikka oli tyypillinen tukikohde, mutta laskimme kehittämisen vaatimustasoa merkittävästi.

Lappi kahmi tukia

Miten BF-raha sitten jakautui alueellisesti?

Eniten tukea, liki 400 miljoonaa euroa, on mennyt asukasluvultaan suurimmassa maakunnassa eli Uudellamaalla toimiville yrityksille.

Seuraavina tulevat Pirkanmaa 98 miljoonaa euroa ja Varsinais-Suomi 85 miljoonaa euroa. Pohjois-Pohjanmaalle on mennyt 62 miljoonaa euroa ja harvaan asuttuun Lappiin 32 miljoonaa euroa.

– Havaitsimme itsekin, että Lappi on saanut suhteellisesti paljon rahaa. En tiedä tarkkaa syytä siihen. Lapissa ymmärrettiin varhain, että matkailu kärsii. Esimerkiksi aktiivinen, paikallinen yrittäjäjärjestö on myös voinut vaikuttaa asiaan.

Lapin Yrittäjien toimitusjohtaja Pirkka Salonen sanoo, että järjestön viestinnällä on voinut olla merkitystä tukipotin kokoon.

–Toisaalta koronarajoitukset ovat iskeneet erityisen voimakkaasti Lappiin.

Myös Ely-keskukset (kokonaispotti 400 miljoonaa) ovat jakaneet eniten tukea vähittäiskaupalle, kaikkiaan 29 miljoonaa euroa.

Toiseksi eniten rahaa on saanut ravitsemistoiminta eli käytännössä ravintolat, 25 miljoonaa euroa ja kolmanneksi eniten tukea on mennyt maaliikenteeseen, 19 miljoonaa euroa.

Tukiraha on jakautunut maantieteellisesti samalla tavoin kuin Business Finlandin tuet. Eniten tukea ovat saaneet Uudenmaan (114 miljoonaa euroa), Varsinais-Suomen (29), Pirkanmaan (26), Pohjois-Pohjanmaan (22) ja Lapin (15) yrittäjät.

Kuntien yksinyrittäjien tuesta (250 miljoonaa) suurimman potin ovat saaneet yritykset, joiden toimiala on ”muut henkilökohtaiset palvelut” ja terveyspalvelut.

Kuntien tuesta leijonanosa on yhä jakamatta. Tukea on jaettu vain noin 40 prosenttia, eli alle 100 miljoonaa euroa.

Valtiokonttorin yleistä kustannustukea (300 miljoonaa) on mennyt toimialoista eniten majoituspalveluihin, 11 miljoonaa euroa. Terveyspalvelut ja ravintolat ovat molemmat saaneet kuusi miljoonaa euroa. Yhteensä tukea on TEM:n mukaan jaettu 124 miljoonaa euroa.

Myös ravintoloiden tuesta osa on jäänyt jakamatta. Ravitsemisyrittäjien ns. KEHA-tukea on jaossa kaikkiaan 171 miljoonaa euroa, siitä on toistaiseksi myönnetty yrityksille TEM:n tietojen mukaan 72 miljoonaa euroa.

Tukien vaikuttavuudesta arviot 2021Entä mikä on ollut tukien vaikutus? Ovatko ne menneet oikeaan osoitteeseen ja onko niistä ollut hyötyä?

Business Finlandin johtajan Reijo Kankaan mukaan yritystukien vaikuttavuusarvio kannattaa tehdä vasta ensi vuonna. Hänen mukaansa aikaa on toistaiseksi kulunut liian vähän.

–Tuen merkitystä tullaan arvioimaan monella mittarilla, esimerkiksi liikevaihdon kehittymisellä. Sen lisäksi katsotaan, onko yritys esimerkiksi palkannut lisää väkeä.