Näkökulma: Nuoria Leijonia johtaa arvoituksellinen mestariluotsi – Antti Pennanen muuttui terapeutin huoneessa ja on nyt matkalla leijonaluolan ytimeen

LUE MYÖS: Nuorten Leijonien kulisseissa käytiin kovasanainen keskustelu Ruotsi-ottelussa – Anton Lundell kertoi, mitä hän puhui joukkueelle

Katso tarkkaan Nuorten Leijonien päävalmentajaa Antti Pennasta televisiokuvassa hetkeä ennen, kun aloituskiekko tippuu jäähän.

"Pendo" tuijottaa eteenpäin lasittunut ilme kasvoillaan. Ylävartalo on jäykkä, aivan kuin hänelle olisi puettu ammattilaistason voimanostajan penkkipaita.

Vaikuttaa siltä kuin Pennasella olisi menossa jonkinlainen alkukantainen riitti, jonka avulla hän puhdistaa mielensä demonisoivista ajatuksista keskittyäkseen olennaiseen. Olemaan tässä ja nyt, pelissä, läsnä omiensa kanssa.

Ehkä hän vain käy kiertoreitin kautta jossain toisessa ulottuvuudessa, jonne meillä muilla ei ole pääsyä.

Antti Pennanen on jääkiekkovalmentaja, jonka tekemisiä ja sanomisia kannattaa seurata tarkkaan.  

(Juttu jatkuu kuvan alla) 

Antti Pennasen ilmeestä paistaa keskittyneisyys.  HHOF-IIHF Images/All Over Press

Pennasesta ei tullut jääkiekkoilijaa, ja valmentajanakin hän on ehtinyt käydä 41-vuotiaaksi pitkän matkan.

Tie vei HPK:n juniorijoukkueista Jukureiden kautta HIFK:n ja KalPan SM-liigajoukkueiden apuvalmentajaksi. Apuvalmentajana voitetut nuorten MM-kulta 2016 ja aikuisten MM-kulta 2019 olivat tärkeitä askeleita, mutta ison yleisön tietoisuuteen hän putkahti HPK:n voitettua Suomen mestaruuden 2019. Niitä menestysoppeja otetaan nyt käyttöön Nuorissa Leijonissa. 

Mitä enemmän Pennanen on päässyt julkisuuteen avaamaan suutaan, sitä kiehtovampi kuva hänestä on muodostunut.

Ihmisestä tekee mielenkiintoisen se, ettei hänestä oikein saa selvää.

LUE MYÖS: Vakava uhkaus: Ruotsin liitto harkitsee rikosilmoitusta Nuorten Leijonien voiton jälkeisistä tapahtumista

Pennanen on sanonut olleensa valmentajauransa alussa tiukan vaatimustason valmentaja, joka uskoi kontrolliin. Suomeksi sanottuna hän uskoi huutamisen voimaan.

– Tuloksiakin tietenkin tuli ja pelaajat kehittyivät, mutta kun jälkeenpäin sitä silloista Anttia päävalmentajana miettii, niin kyllä minä tekisin aika paljon asioita toisin, hän sanoi Ylen haastattelussa.

Perinpohjainen itsetutkiskelu johti terapeutin huoneeseen, jossa ihmisenä kehittyminen sai vauhtia – niin paljon, että Pennanen aloitti itse terapeutin opinnot.

Pennanen 2.0 -versio on lempeämpi ja ihmisläheisempi, mutta osaa hän käyttää edelleen ääntä. Siitä nähtiin esimerkki Suomen ja Ruotsin puolivälierän erätauolla.

Äänenkäytöllä on tehoa, kun kääntää volyymin kympille vain silloin tällöin.

Ja äänessä pitää olla sisältöäkin. Kuluneet "päätettiin jätkien kanssa kopissa tauolla" -jutut ovat vain laiskaa kansantarustoa. 

LUE MYÖS: Onko Nuoret Leijonat aito MM-kultaehdokas? Petteri Sihvonen: "Puhutaan suuresta ihmeestä"

Pennasta on pidetty jonkin sortin pelitavallisena johtohahmona suomalaisessa jääkiekossa. Hän yllätti Iltalehden haastattelussa hyvinkin itsekriittisellä arviolla.

 – Minut varmaan koetaan taktisesti valveutuneena dataihmisenä, mutta Suomesta löytyy paljon parempia valmentajia sillä saralla kuin minä.

– Koen, että osaan ne asiat ihan hyvin, mutta enemmän koen olevani monipuolinen. Pystyn auttamaan joukkuetta ja pelaajia useammissa asioissa. Superosaaja en ole missään – enää. Joskus olen ehkä ollut.

En ihan heti muista, että valmentaja olisi alentanut itsensä julkisesti asiassa, joka on hänen harjoittamansa ammatin yksi tärkeimmistä asioista.

Onko kyse räävittömästä julkisuuspelistä vai äärimmäisyyteen viedystä aitouden ja rehellisyyden yhdistelmästä? Jokainen saa päättää itse.

LUE MYÖS: Menikö Nuorten Leijonien valmennus pelaajien kanssa jopa henkilökohtaisuuksiin erätauolla? – "Ruotsi putosi ihan täysin kyydistä"

(Juttu jatkuu kuvan alla) 

Antti Pennanen pääsi nostamaan Kanada-maljaa keväällä 2019. 

Tarkoittivat Pennasen lausunnot mitä tahansa, hänellä vaikuttaisi olevan palloilujoukkueen valmentajan tärkein kyky. Hän saa pelaajista irti parhaan version, tai ainakin mahdollisimman lähelle sitä.

Päävalmentajan tontti huipputasolla on vaativa, sillä data- ja taktiikkaosaamisen lisäksi pitää tuntea ihminen. Lisäksi täytyy uskaltaa antaa vastuuta apuvalmentajille. Pennanen näyttää päässeen lähelle sen hankalan yhtälön ratkaisemista.

Erkka Westerlund on puhunut vuosikausia ihmisjohtamisesta, mutta niin ritisevän kuivalla tavalla, ettei viesti oikein tahdo mennä perille. Pennanen hoitaa sen ruudun paremmin, konkreettisemmalla puheella. 

Liian monella suomalaisella valmentajalla on tapana loukkaantua, provosoida, piikitellä ja tehdä keskustelukumppanin olo vaivaannuttavaksi. Voi Pennasen kikkapussista näitäkin ominaisuuksia löytyä, mutta hänen kanssaan on keskimäärin hyvin luontevaa kommunikoida. Vaikuttaa siltä, että pelaajat kokevat samoin.

Pennanen on Suomen kaikkien aikojen menestyneimmän valmentajan, Jukka Jalosen, uskollinen aseenkantaja, joka perii hänen valmentajamanttelinsa Leijonien päävalmentajana ennen pitkää.

Matto on levitetty suoraan kohti leijonaluolan ydintä.