Stubb, Halla-aho ja Rehn kertoivat Unkari-toimensa | MTV Uutiset
"Näissä asioissa ei sooloilla" – kärkiehdokkaat kertovat, miten he presidenttinä toimisivat niskuroivan Unkarin kanssa
2:43Katso myös: Presidenttipeli auki: Epävarmat äänestäjät miettivät yhä
Julkaistu 26.01.2024 18:51(Päivitetty 26.01.2024 20:10)
MTV UUTISET – STT
STT kysyi neljältä kärkiehdokkaalta, miten he presidenttinä toimisivat niskuroivan Unkarin kanssa.
Nato-maista vain Unkari on enää Ruotsin Nato-jäsenyyden esteenä.
Maan parlamentti on istuntotauolla helmikuun 26. päivään asti, eikä puhemies Laszlo Köver ole nähnyt erityistä kiirettä Ruotsin Nato-hakemuksen hyväksymiselle.
Unkarin pääministeri Viktor Orban on kertonut kehottaneensa parlamenttia hyväksymään ratifioinnin mahdollisimman nopeasti.
STT kysyi presidentinvaalien kärkiehdokkailta, mitä he tässä tilanteessa Suomen presidenttinä tekisivät.
Kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb pitää Unkarin vitkuttelua Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnin kanssa täysin turhana.
Hänen mielestään Unkarin suuntaan on syytä lisätä painetta.
Suomen presidenttinä Stubb keskustelisi ensin Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin ja Ruotsin pääministerin kanssa ennen kuin puuttuisi asiaan.
Ulf Kristerssonin
– Kysyisin heiltä, onko tarvetta julkiselle paineelle tai suoralle puhelulle. Tunnen Orbanin monelta vuodelta, joten jos olisi tarvetta, soittaisin hänelle, mutta näissä asioissa ei missään nimessä sooloilla, Stubb sanoo STT:lle.
Ruotsin Nato-jäsenyyden lisäksi Unkari hangoittelee ainoana EU-jäsenmaana EU:n yhteistä Ukrainan tukipakettia vastaan. Stubbin mielestä Unkarin toiminta on kansainvälisen politiikan näkökulmasta eriskummallista eikä se toimi pitkällä aikavälillä.
– Unkari voidaan ohittaa sekä EU:ssa että Natossa. Nato-kysymykseen löytyy ratkaisu, ja uskon, että myös Ukrainan rahoituskysymykseen löytyy ratkaisu. On vain valitettavaa, että meidän muuten hyvin mennyt EU:n yhtenäisyys rakoilee yhden jäsenmaan takia. Tämä on jälleen kerran osoitus siitä, että tarvitaan enemmistöpäätöksiä myös ulkopolitiikkaan.
Stubbin mukaan EU:lla on Unkarin painostamiseen erilaisia keinoja, jotka näyttävät toistaiseksi myös toimivan hyvin.
– Tämä johtuu siitä, että Unkarilla ei enää ole liittolaista, ellei sitten Slovakian pääministeri Robert Fico sellaiseksi ryhdy.
Myös valitsijayhdistyksen ehdokas ja vihreiden tukema Pekka Haavisto olisi Unkarin ratifioinnista ensin yhteydessä Ruotsin kanssa. Tarvittaessa Haavisto olisi painostusmielessä yhteydessä Unkarin johtoon ja Orbaniin ja painottaisi, että on tärkeää, että ratifiointi tapahtuu nopeasti.
– Ruotsi on tässä nyt tietysti kirkon harjalla, että minkä he näkevät parhaaksi, niin sillä tavalla toimisin, sanoo Haavisto STT:lle.
Haavisto kertoo, että ulkoministerinä hänellä oli suora suhde Unkarin ulkoministeriin.
– Useita kertoja käsiteltiin näitä samoja kysymyksiä Suomen osalta.
Unkari on jarruttanut jo pitkään EU:n Ukraina-tukea. Tässä asiassa Haavisto etsisi kovia keinoja kiertää Unkarin vastustus niin, että tuki saataisiin liikkeelle.
Haavisto olisi valmis antamaan tukensa toimille, joilla tarvittaessa voitaisiin jopa poistaa Unkarin äänioikeus artikla 7:n mukaisesti.
– Sehän on EU-pöydän asia, että se ei ole presidentin asia, mutta mikäli sille tielle päädytään, niin antaisin sille tukeni.
Pitkän aikavälin ratkaisuna EU:ssa Haavisto näkee siirtymisen määräenemmistöpäätöksiin ulkopolitiikassa. Tämä estäisi myös esimerkiksi Venäjään kohdistuvien pakotteiden torppaamista.
Halla-aho: Unkarin toiminta vaarantaa koko Euroopan turvallisuuden
Perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho vastasi STT:lle sähköpostitse.
Hän kertoi, että presidenttinä hän pyrkisi kahdenvälisin keskusteluin selvittämään, mikä Unkarin toiminnan takana on, mihin maa pyrkii ja voidaanko neuvottelemalla päästä eteenpäin.
– Muiden EU-maiden kanssa ajaisin sitä, että tarvittavat päätökset Venäjän vastaisiin pakotteisiin ja Ukrainalle annettavaan tukeen liittyen tehtäisiin tarvittaessa hallitustenvälisenä yhteistyönä ja Unkari ohittaen, Halla-aho kirjoitti.
Halla-ahon mukaan Unkarin toiminta vaarantaa koko Euroopan turvallisuuden. Riskin suuruus ja laatu riippuu sitä, mitkä ovat Unkarin motiivit käytökselleen.
– Jos kyseessä on koordinoitu yhteistyö Venäjän kanssa, riski on tietysti paljon suurempi kuin jos kyse on ainoastaan itsekkäästä omien etujen ajamisesta.
Näin seuraat vaali-iltaa MTV:llä sunnuntaina 28.1.:
MTV:n Tulosilta seuraa ääntenlaskentaa reaaliajassa koko jännittävän illan ajan ja välittää tunnelmat laajasti eri ehdokkaiden vaalivalvojaisista.
MTV vaali-illan suora lähetys käynnistyy kello 19.20.
Illan isäntänä MTV:n uutisstudiolla toimii Jaakko Loikkanen.
Tulosta ovat analysoimassa MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki ja vaaliasiantuntija, Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund.
Tulostaululla ääntenlaskennan etenemisestä kertoo politiikan toimittaja Juha Kaija.
Lähetys päättyy kello 23.45. Tulosilta on katsottavissa suorana MTV3-kanavalla ja Katsomossa.
Rehn vetoaisi Unkarin johtoon
Valitsijayhdistyksen ja keskustan tukema Olli Rehn keskustelisi ja vetoaisi presidenttinä Unkarin poliittiseen johtoon sen puolesta, että Unkari olisi Euroopan eikä Venäjän puolella. Hänkin kytkee Nato-ratifioinnin ja Ukraina-tukipaketin yhteen.
Rehn sanoo odottavansa, että myös Yhdysvallat kannustaa Unkaria ratifioimaan pian Ruotsin Nato-jäsenyyden, koska kyse on koko Euroopan turvallisuuden kannalta suuresta asiasta.
– Unkarin pitää ratifioida Ruotsin Nato-jäsenyys viivyttelemättä, mutta ennen sitä edessä on EU-päätös Ukrainan tukipaketista. Siinäkin on kyse Euroopan ja sitä kautta Suomen turvallisuudesta, joten asia kuuluu myös presidentin tehtäväkenttään, vaikka hallitus vetää EU-politiikan valmistelua. Asiaa tulee hoitaa hyvässä yhteistyössä.
EU-jäsenmaiden pitäisi 1. helmikuuta huippukokouksessa päättää 50 miljardin euron tukipaketista Ukrainalle yhteisellä päätöksellä ja yhteisellä rahoituksella.
– Suomen kannalta on tärkeää nyt luoda painetta ja kannustimia Unkarille yhtyä yhteiseen päätökseen. Se on ensisijainen ja parempi vaihtoehto, mutta toisaalta pitää varautua myös varasuunnitelmalla, jos Unkari pitää yllä blokkiaan, Rehn sanoo.
Muut 26 EU-maata voisivat esimerkiksi hyödyntää Euroopan vakausmekanismia muuttamalla sen sääntöjä hieman siinä tapauksessa, että Unkari yhä vastustaa.
– Tämä olisi helpoin tie, koska siellä on valmiina 80 miljardia sijoitettua pääomaa eikä nyt ole päällä sellaista rahoitusmarkkinakriisiä, johon sitä tarvittaisiin.
Rehn huomauttaa, että Unkari on toiminut jo pitkään Eurooppaa hajottavalla tavalla juuri, kun Eurooppa tarvitsee yhtenäisyyttä Venäjän voimapolitiikan edessä.
– Unkari toimii tällä hetkellä EU:n strategisten turvallisuusetujen vastaisesti, mikä antaa perusteen artikla 7:n mukaiselle äänioikeuden poistamiselle, jos se jatkaa tällä hajottavalla tiellä.
Euroopan parlamentti on vedonnut komissioon, jotta se käynnistäisi artikla 7:n mukaiset toimet äänioikeuden poistamiseksi Unkarilta, jos vastustus jatkuu.
