Naiset kärsivät enemmän kaamosajasta: Makeannälkä ja unihäiriöt piinaavat

Kaamosaika näkyy tunnetusti vireystilan laskuna, tarmottomuutena sekä väsymyksen oireina. Mieli voi olla ärtynyt, riitaherkkä tai alavireinen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partosen mukaan lähes 90 prosenttia ihmisistä kokee vuodenaikojen vaikuttavan käyttäytymiseen ja mielialaan: heistä noin puolet kokee syksyn ja talven vaikeana aikana.

Eritoten naiset tuntuvat kärsivän pimeästä kaamosajasta.

– Naisilla sekä kaamosoireet että -masennus ovat yleisimpiä kuin miehillä, Partonen kertoo.

Tiesitkö?

– Varsinaista kaamosmasennusta todetaan ainoastaan yhdellä prosentilla väestöstä, eli joka sadas kärsii kaamosmasennuksesta.

– Kaamosoireilu, johon ei liity masennusta, on hyvin yleistä. Terveys 2011 -tutkimuksessa selvisi, yli 30-vuotiaista suomalaisnaisista 20 prosentilla ja 12 prosentilla miehistä on runsasta, selkeää, kiusallista kaamosoireilua.

– Kaamosmasennus ja -oireilu alkavat naisilla siinä murrosiän tienoilla vähitellen yleistyen. Kaamosmasennusta näyttäytyy tavallisesti 20–30-ikävuoden välissä, ja oireilu jatkuu melko säännöllisesti vuosi toisensa jälkeen aina samaan aikaan vuodesta.

Selvää syytä sille, miksi naiset kärsivät kaamoksen oireista miehiä enemmän, ei ole.

Iän perusteella voisi Partosen mukaan arvella, että sukuhormonin tuotannolla olisi vaikutusta kaamosoireiluun.

– Siinä 60–70-ikävuoden välissä tilanne tasapainottuu, jolloin kaamosoireita on yhtä lailla naisilla että miehillä, Partonen kuvaa.

Salakavala makeannälkä

Kaamosoireet eivät näy ainoastaan vireystilassa, vaan esimerkiksi myös ruokahalun muutoksina ja mielitekoina.

– Yksi kaamosoireista ilmaantuu makeannälkänä eli hiilihydraattinälkänä eritoten iltapäivän ja illan aikana, Partonen kertoo.

Hiilihydraattinälkä näkyy ruokavalinnoissa, jotka sisältävät sokeria tai tärkkelystä.

– Se voi olla  suklaata, karkkia, pullaa, leivoksia. Tai sitten se voi myös olla leipää, pastaa, riisiä, perunaa, puuroa. Joko tulee naposteltua, tai sitten syötyä isoina aterioita pastaa tai puuroa vielä illan aikana, Partonen kuvaa.

Nälän hillitseminen monipuolisilla, terveellisillä ja säännöllisillä aterioilla takaa sen, ettei nälkä – tai hiilihydraattien himo – iske yhtä voimakkaana iltapäivän tai illan aikana.

– Kun kaamosmasennusta hoidetaan ja oireita lievitetään, makeannälkä on ensimmäinen näistä oireista, joka helpottaa, Partonen kertoo.

Hoitomuotona käytetään esimerkiksi kirkasvalohoitoa ja kuntoliikuntaa, ja niiden yhdistelmä on paras: aamulla kirkasta valoa, alkuillasta liikuntaa.

Kaamosmasennuksesta kärsivän tai sitä epäilevän kannattaa kääntyä lääkärin puoleen.

Paino nousee talven aikana jopa kiloja

Kaamosoireiden myötä toimintatarmo vähenee, samoin myös liikunnallinen aktiivisuus. Tästä syystä moni saattaa huomata muutoksia myös vaa'an lukemisissa: paino pyrkii nousemaan syksyn ja talven aikana.

– Painon nousuun vaikuttaa juuri se, että ruokahalu on kasvanut, liikutaan vähemmän,  nukutaan huonommin. Siitä seuraa painonnousua yhdestä kilosta kolmeen kiloon, mikä onkin tavallista talven aikana, Partonen kertoo.

Ruokarytmi on tärkeä avainsana: asiantuntija muistuttaa, ettei aterioita kannata jättää väliin, vaan ruokailun tulisi olla säännöllistä.

– Päivällinen kannattaa syödä riittävän aikaisin illasta. Ennen kello 20 illalla kaikki ateriat tulisi olla jo syöty, jos aikoo saada hyvin unen päästä kiinni.

Mikä naisia kaamosaikana uuvuttaa?

Kaamosoireilun yhtenä vahvimpana oireena on väsymys sekä yöunien muutokset, jotka vaikuttavat eritoten naisiin.

Partosen mukaan nuoret naiset kertovat nukkuvansa pidempiä yöunia kuin miehet.

– Syksyn ja talven aikana kaikille tapahtuu niin, että yöuni kevenee ja katkonaistuu, ja muuttuu vähemmän virkistäväksi, Partonen kertoo.

– Koska unentarve näyttää olevan naisilla jonkin verran miehiä suurempi, tuolloin katkonainen, rikkonainen ja huonolaatuinen yöuni näyttää tuottavan enemmän haittaa naisille kuin miehille.

Pimeä aika haastaa terveyden – näin torjut kaamoskilot

MTV Uutiset:  Pimeys vaikuttaa unirytmiin: "Aamuväsymys ei ole merkki laiskuudesta"

MTV Uutiset:  Asiantuntija pimeyden terveysvaikutuksista: Kaamoskiukku tavallista