Yhdysvaltalaislääkärit kirjoittavat tapausraportissa äärimmäisen harvinaisesta tapauksesta, jossa naisen aivo-selkäydinnestettä vuoti nenästä otetun koronatestin jälkeen. Naisen nenästä löytyi aivotyrä, jota pumpulipuikko oli vaurioittanut.
Syvältä nenänielusta otettu koronavirustesti tuntuu epämiellyttävältä, eikä ihme. Testissä taipuisa pumpulipuikko työnnetään sieraimeen 12–15 senttimetrin syvyyteen, jossa sitä hierotaan limakalvoja vasten. Osa ihmisistä on luonnehtinut näytteenoton tuntuvan melkein siltä kuin aivoja yritettäisiin ronkkia.
Lähestulkoon tällaisen kauhukuvan maalaa lääketieteellisessä JAMA Otolaryngol Head & Neck Surgery -julkaisussa ilmestynyt tapausraportti, joka on kerännyt mediahuomiota. Esimerkiksi brittiläinen tabloid-lehti Daily Star maalailee otsikossaan, että pumpulipuikolla otettu koronatesti sai naisen nenän vuotamaan aivo-selkäydinnestettä.
Tapauksesta ei kuitenkaan ole syytä huolestua, vakuuttaa englantilainen professori Carl Philpott The Conversation -sivustolla. Ihan kenenkä tahansa aivo-selkäydinnesteet eivät ala tihkua koronatestin seurauksena.
Lue myös: Pelottaako lasta mahdollinen koronatesti? Psykologin kuusi vinkkiä, joilla selviätte ahdistavasta tilanteesta
Potilaalla harvinainen aivotyrä
Raportissa kerrotaan 40-vuotiaasta amerikkalaisnaisesta, joka on tiettävästi ensimmäinen, jonka aivo-selkäydinnestettä alkoi tihkua nenästä otetun koronavirustestin jälkeen.
Iowalainen nainen otti itse omasta nenänielustaan koronavirusnäytteen ennen tyräoperaatioon menemistä. Pian testin jälkeen naisen toinen sierain alkoi vuotaa ja hän alkoi kärsiä päänsärystä ja oksentelusta.
Tutkimuksissa paljastui, että nenästä vuotanut aine oli lähtöisin aivo-selkäydinnesteestä. Kuvaukset paljastivat, että naisen nenäkäytävässä oli aivotyrä eli enkefaloseele. Se on epämuodostuma, jossa aivokudos tai aivokalvot pullistuvat aivokopasta. Yleensä enkefaloseele on takaraivon puolella, ja se todetaan jo raskauden aikana.
Nelikymppisellä amerikkalaisnaisella aivokudosta oli työntynyt nenäonteloon. Hänellä oli aiemmin diagnosoitu kallonsisäistä korkeaa verenpainetta ja nenäpolyyppejä. Professori Philpott arvelee kirjoituksessaan, että naisen tapauksessa aivotyrä johtui todennäköisesti korkeasta kallonsisäisestä paineesta.
– On erittäin epätodennäköistä, että pumpulipuikko aiheuttaisi tällaista vahinkoa kenellekään, jolla ei ole tällaista aiempaa vammaa nenässä, Philpott kirjoittaa.
Sittemmin nainen on täysin toipunut.
Testipuikkoa ei tule työntää ylöspäin
Philpott kuitenkin huomauttaa, että testipuikkoa ei tule työntää nenässä ylöspäin vaan kohti pään takaosaa.
Tapausraportin kirjoittaja puolestaan esittää, että ihmisille, joilla on takana laaja nenäonteloihin tai kalloon kohdistuva leikkaus, tehtäisiin suun kautta otettava koronavirustesti jos mahdollista.
Nenästä otettava koronavirustesti on joka tapauksessa käytännössä aina turvallinen.
Lue myös: Hurja tutkimustulos: Lähes kaikki koronatartunnan saaneet kärsivät oireista vielä puoli vuotta diagnoosin jälkeen
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.
Lähteet: JAMA Otolaryngol Head & Neck Surgery, The Conversation, Science Alert