Käteen jäävät tulot pienenevät – näin yhteiskuntasopimus rokottaa palkansaajaa

Näin yhteiskuntasopimus vaikuttaisi palkansaajiin ja yrityksiin:

Palkansaajat

– Nykyisten työ- ja virkaehtosopimusten voimassaoloa jatketaan 12 kuukaudella. Tämä tarkoittaa sitä, että palkankorotuksia ei tule.  

– Työntekijän keskimääräistä työeläkemaksua korotetaan 1,20 prosenttiyksiköllä 2017-2020 ja työnantajan maksua alennetaan saman verran.  

– Työnantajien keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu alenee 0,85 prosenttiyksikköä ja työntekijän nousee saman verran. Muutos toteutetaan 2017-18.  

– Maksujen muutokset merkitsevät sitä, että palkansaajan käteen jäävät tulot pienenevät.

– Vuosittaista työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Muutos astuu voimaan 1.1.2017. Pidennysten toteuttamistapa sovitaan alakohtaisesti.  

– Julkisen sektorin lomarahoja leikataan 30 prosentilla nykyisestä. Leikkaus on määräaikainen ja kestää kolme vuotta.

Yritykset ja paikallinen sopiminen

– Työnantajien sosiaaliturvamaksua alennetaan 2017-2020. 

– Paikallisen sopimisen edellytyksiä lisätään työehtosopimuksissa. Käyttöön otetaan esimerkiksi selviytymislauseke, jonka avulla työnantaja voi sopeuttaa työehtoja taloudellisissa vaikeuksissa. Lisäksi luottamusmiesten asemaa kehitetään. Mahdollisuus työaikapankkiin. 

– Lisäksi kolmikantaisesti valmistellaan lakimuutokset, joilla poistetaan mm. järjestäytymättömien yritysten kielto tehdä paikallisia sopimuksia. 

– Alakohtaiset työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut käydään 31.5. mennessä.  

Muut toimet

– Järjestöt toivovat, että hallitus valmistelee ansiosidonnaisen sosiaaliturvan muutokset kolmikannassa.  

– Järjestöt esittävät, että hallituksen esitykset muutosturvaksi valmistellaan uudelleen kolmikannassa. Irtisanotulla työntekijällä olisi mm. oikeus työterveyshuoltoon 6 kuukautta työvelvollisuuden päättymisestä. Soveltamisala rajataan työnantajiin, joilla on vähintään 30 työntekijää.