Työntekijäjärjestöiltä täystyrmäys työelämäpaketille: Eriarvoistaa, syrjii ja vie palkkaa

Järjestöjen mukaan luonnoksen henki on, että työehtojen heikennykset ovat pysyviä, vaikka niitä esitetään määräaikaisiksi kolmeksi vuodeksi.  

Hallitus ehdottaa muun muassa, että sairausloman ensimmäinen päivä olisi palkaton, vuosilomaa lyhennettäisiin, lomarahoja leikattaisiin sekä loppiainen ja helatorstai muutettaisiin palkattomiksi vapaapäiviksi. Nämä muutokset jäävät voimaan sen jälkeenkin, kun kolmen vuoden määräaika pakottavalle lainsäädännölle päättyy.  

Pakottava lainsäädäntö rajoittaa työnantajan ja työntekijän oikeutta sopia lakia paremmista työehdoista. Eli käytännössä pakottavan lainsäädännön rauettua esimerkiksi vuosiloman pidentämisestä uudelleen voitaisiin taas sopia.  

Lisäksi hallitus esittää, että työnantajan olisi järjestettävä irtisanotuille työllistymistä edistävää koulutusta.  

Lakimuutokset tulisivat voimaan kesällä 2016, ja näin ollen ne vaikuttaisivat työehtosopimuksiin, joista sovitaan tämän jälkeen. 

Vanhat ehdot levolle  

Työntekijäjärjestöt moittivat toimia epätasa-arvoisiksi ja sanovat, että vaikutusarviot perustuvat oletuksiin.  

– Nämä ovat epätasa-arvoisia, ei-yhdenvertaisia leikkauksia ottaen huomioon eri alojen työntekijät, sanoo SAK:n päälakimies Timo Koskinen STT:lle.  

Hän sanoo leikkausten osuvan erityisesti julkisille ja naisvaltaisille aloille.  

 Koskinen sanoo, että vanhat, paremmat ehdot on jätettävä "lepäämään", jotta ne voidaan ottaa uudelleen käyttöön, kunhan pakottavan lainsäädännön kolmen vuoden määräaika umpeutuu 2019.  
– Sen jälkeen ryhdyttäisiin automaattisesti soveltamaan näitä nykyisiä parempia työehtoja, Koskinen sanoo.  

Hän ennustaa hankalia työehtoneuvotteluja, jos työnantajapuoli yrittää saada kirjattua työehtojen heikennyksiä seuraaviin sopimuksiin.  
Lakimuutoksilla tavoitellaan viiden prosentin parannusta yritysten kustannuskilpailukykyyn.  

– Muutokset ovat välttämättömiä, jotta Suomen talous saadaan nousuun, työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla sanotaan.  

Akavan laskelmien mukaan muutokset leikkaisivat 3000 euroa kuukaudessa ansaitsevan vuosituloista keskimäärin 1350 euroa. Jos samanlaisia tuloja saavalla on pitkä loma, vuosituloista lähtee lähes 3000 euroa.  

Palkansaajajärjestö Pardia laskee puolestaan, että vuosilomien leikkaaminen voi johtaa valtiolla 2000 henkilötyövuoden leikkaamiseen.