Näin Sipilä ja Orpo perustelivat perussuomalaisten potkaisemista ulos – Halla-ahon Bryssel-johtaminen hiertää

Sipilän hallitus on aiemminkin natissut liitoksissaan

Sipilän hallituksen taival alkoi toukokuun lopulla 2015.

Ensimmäinen kriisi puhkesi jo marraskuussa 2015, kun sote roihautti riidan keskustan ja kokoomuksen välille.

Sipilä uhkasi tuolloin kävellä presidentin luo ja hajottaa hallituksen, ellei sopua maakuntien määrästä olisi löytynyt.

Hallitusta koetteli myös yhteiskunta- ja sittemmin kilpailukykysopimusvääntö työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Lopulta kiky syntyi, muttei ihan kivutta. Hallitus perui kuitenkin muun muassa niin sanotun pakkolakipakettinsa.

Kokoomuksella oli oma turbulenssinsa, kun istuva puheenjohtaja haastettiin ensimmäistä kertaa yli 20 vuoteen. Puheenjohtaja Alexander Stubb joutui väistymään Petteri Orpon tieltä selvin luvuin.

Turvapaikanhakijoiden suurin virta Suomeen alkoi lähes heti hallitustaipaleen aluksi syksyllä 2015, mikä oli erityisen vaikeaa perussuomalaisille.

Muita isoja kiistoja hallituksen sisällä ovat aiheuttaneet muiden muassa hallintarekisteri ja jo kertaalleen hyväksytty alkoholilain uudistus, jonka osa keskustasta halusi takaisin pöydälle.

Myös monissa EU-kysymyksissä hallitus on vaivoin löytänyt yksimielisyyden, esimerkiksi Kreikan tukeminen on ollut perussuomalaisille vaikea pala.  

Sipilä korosti tilaisuuden aluksi, että Suomeen pitää saada mahdollisimman nopeasti uusi hallitus ja kiitti perussuomalaisten puheenjohtajaa Jussi Halla-ahoa aamupäivän keskusteluista.

– Hän on älykäs ja analyyttinen puoluejohtaja, joka tietää mitä haluaa, Sipilä sanoi.

Tämän jälkeen pääministeri nosti esiin seikkoja, miksi hallitusyhteistyötä ei voida perussuomalaisten kanssa jatkaa.

Keskeinen seikka perussuomalaisten ulos heittämiselle olivat puolueen edustamat arvot.

– Hallitusohjelmaan on täysin mahdoton kirjata kaikkea, mitä eteen tulee. Arvopohjan pitää olla yhteinen. Kaikissa tilanteissa meidän pitää pystyä tekemään päätöksiä, että toimintakyky säilyy. Ero on kasvanut suuremmaksi kuin ennen.

Sipilää ja Petteri Orpoa hiersi myös se, että Halla-aho hoitaisi hallitusyhteistyötä ja puoleensa johtamista mahdollisesti Brysselistä käsin, jossa hän on europarlamentaarikkona. Myös Halla-ahon ehdottamat ministerivalinnat olisivat olleet vaikeita niellä.

– Oli odotettavissa tilanne, jossa kaikilla nimillä ei olisi ollut luottamusta, joka olisi pitänyt olla, Sipilä sanoi.

Orpo korosti omassa puheenvuorossaan ihmisoikeuksien merkitystä.

– Luovuttamattomat ihmisoikeudet ovat länsimaisen oikeusvaltion perusta. Se puolue, jota Timo Soini rakensi 20 vuotta muuttui kahdessa vuorokaudessa, Orpo sanoi.