Tutkimuksen syöpägeeneistään voi teettää yksityisessä terveydenhuollossa, mutta myös julkisella puolella, jos se koetaan aiheelliseksi. Korkean geeniriskin tapaukset liittyvät perheisiin, joissa on esiintynyt useita rintasyöpätapauksia tai nuoren iän rintasyöpää tai rinta- ja munasarjasyöpää yhdessä.
– Tämä geenitutkimus tehdään julkisessa terveydenhuollossa siten, että potilas hakeutuu joko lääkärin vastaanotolle tai syöpäjärjestöjen neuvontaan, jossa ajatellaan, että tämä on semmoinen korkea riski, jota pitäisi selvitellä ja lähettää eteenpäin perinnöllisyyslääketieteen tutkimuksiin. Sitten arvioimme, että onko tämä korkean riskin suku ja tarvitaanko geenitutkimuksia. Jos tarvitaan, niin järjestetään ne potilaalle, kertoo HUS:n genetiikan ylilääkäri Kristiina Aittomäki Radio Novan Enbuske & Linnanahde Crewn haastattelussa.
Yksityisellä puolella pelkkä testin tekeminen maksaa noin 1 500 euroa. Tulosten tulkitsemiseen tarvitaan kuitenkin riittävää ammattitaitoa, ylilääkäri Aittomäki muistuttaa.
– Sen takia tällaisten tutkimusten tekeminen julkisella puolella on helpompaa, että potilaan ei tarvitse ottaa vastuuta siitä, että mitä sitten tapahtuu, Aittomäki toteaa.
Rintasyöpägeeni nousi puheenaiheeksi eilen, kun näyttelijätär Angelina Jolie kertoi The New York Timesissä, että hän kantaa syöpägeeniä, ja aikoo poistattaa rintansa varotoimena.
Ylilääkäri Aittomäki muistuttaa, ettei rintojen poistamisoperaariota syöpägeenin takia sekoitettaisi rintojen pienentämisleikkaukseen, jossa rintoja ei poisteta kokonaan.
– Suomessa tehdään tällaisia leikkauksia. On oikeastaan väärää terminologiaa, että rintoja ei poisteta kokonaan, ja tässä puhutaan sellaisella termillä kuin riskiä vähentävä leikkaus. Yleensä siinä säästetään iho, mutta poistetaan rintarauhaskudos ja samassa leikkauksessa tehdään plastiikkakirurginen korjaus.