Rakkaushuijauksia, rahan kerjäämistä, valepoliisina esiintymistä. Huijareiden ja petosrikollisten motiivi on käytännössä aina raha.
Rikospaikan Murharyhmässä keskusteltiin rakkauspetoksista ja sarjahuijareista.
– Lähtökohta on, että raha on se, mitä pyritään saamaan. Jos halutaan saada ihminen toimimaan määrätyllä tavalla, pitää löytää ihmisen herkkä kohta. Yksi on tunteisiin vetoaminen ja ihmisen yksinäisyys, jota käytetään hyväksi. Yleensä huijarit pystyvät keksimään uskottavan tarinan, joka menee läpi, rikosylikonstaapeli (evp.) Kenneth Eriksson sanoo.
– Joidenkin ihmisten kohdalla tulee tunne, että he nimenomaan nauttivat toisten ihmisten erehdyttämisestä. He ovat kovia tarinankertojia ja heidän on vaikea luopua omasta valheestaan ja omasta tarinastaan, erikoissyyttäjä Perttu Könönen toteaa.
Lähes aina huijareilla ja petosrikoksiin syyllistyvillä on useita samanaikaisia uhreja. Teot myös voivat jatkua pitkään.
– Tekijällä voi olla kymmeniä tai jopa satoja uhreja. Yleensä he lähestyvät uhreja verkossa, mutta myös soittamalla. Tekotapojen kirjo on erittäin laaja. Perusasia on aina pysynyt samana: vedotaan tunteisiin ja uhkiin, rikosylikomisario (evp.) Thomas Elfgren kuvaa.
Lue myös: Valepoliisi varasti viime viikonloppuna "huomattavan summan" rahaa Koillismaalla – huijasi henkilön kertomaan puhelimessa verkkopankkitunnuksensa
Hyödynnetään suomalaisten uskoa poliisiin
Erityisesti viime vuosien aikana on ollut enenevissä määrin valepoliisi-juttuja, joissa huijari tekeytyy poliisiksi ja yrittää huijata rahaa esimerkiksi vanhuksilta.
– Siinä hyödynnetään suomalaisten aika vahvaa uskoa poliisiin. Nämä henkilöt ovat harjoitelleet etukäteen ja he ovat olleet pitkään poliisin kanssa tekemisissä, joten he osaavat teeskennellä poliisia, Könönen sanoo.
– Joka kerta erehdyttämisen ei tarvitse edes onnistua, mutta joku kerta aina onnistuu. Saattaa olla, että uhri ei yksinkertaisesti uskalla vastustaa, kun toinen kivenkovaan väittää olevansa poliisi, hän jatkaa.
Sarjahuijareilla ja petosrikollisilla on usein tiettyjä yhteneväisiä piirteitä.
– Jos tarina on liian hyvä ollakseen totta, se ei yleensä koskaan ole totta, Elfgren muistuttaa.
Mitä mieltä kokeneet poliisit ja syyttäjä ovat petosrikoksista annettavista tuomioista? Entä pysäyttääkö tuomio huijarin toiminnan? Katso Murharyhmän koko keskustelu yllä olevalta videolta.