Perustuslain mukaan kansanedustaja voi saada vapautuksen hyväksyttävällä syyllä.
Entinen pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi tänään torstaina jättävänsä kansanedustajan tehtävät. Hän siirtyy Tony Blair Instituten strategiseksi neuvonantajaksi. Kuinka ero kansanedustajan tehtävästä tapahtuu?
Eduskunnan verkkosivujen mukaan kansanedustajan vaihtuminen alkaa tehtävästään luopuvan kansanedustajan vapautuspyynnöllä. Pyyntö käsitellään ensin puhemiesneuvostossa ja sen jälkeen täysistunnossa.
Perustuslain mukaan eduskunta voi myöntää kansanedustajalle vapautuksen, jos siihen on hyväksyttävä syy. Käytännössä hyväksyttävä syy on ollut merkittävään virkaan tai toimeen siirtyminen.
Täysistunnon myönnettyä kansanedustajalle vapautuksen edustajantoimesta, eduskunnan pääsihteeri ilmoittaa asiasta asianomaiselle vaalipiirilautakunnalle.
Vaalipiirilautakunta antaa valtakirjan uudelle kansanedustajalle. Marinin tilalle eduskuntaan nousee pirkanmaalainen Lotta Hamari.
Eduskunnan pääsihteeri tarkastaa uuden kansanedustajan valtakirjan. Ennen kuin uusi edustaja ryhtyy hoitamaan edustajantointaan, hänen on esitettävä tarkastettu valtakirja puhemiehelle, joka ilmoittaa tästä täysistunnossa.
Lue myös: Sanna Marin pyytää eroa kansanedustajan tehtävästä – "Äänestäjilleni sanon, että olen erittäin kiitollinen"
Vain kahdelle edustajalle ei ole myönnetty vapautusta vuoden 1979 jälkeen
Vuodesta 1979 lähtien 66 kansanedustajaa on anonut vapautusta kansanedustajan tehtävästä. Marinista tulee 67:s vapautusta anonut kansanedustaja.
Eduskunnan istuntoyksikön päällikön Antti Linnan tekemän muistion mukaan vain kahdelle kansanedustajalle ei ole eroa myönnetty vuodesta 1979 lähtien.
Marjatta Stenius-Kaukonen (vas.) pyysi vuonna 1991 eroa perustelunaan politiikan moraalinen rappio. Hänelle ei myönnetty eroa, kuten ei myöskään vuonna 1994 Vesa Laukkaselle (Vaihtoehto Suomelle). Laukkanen pyysi eroa, koska perusteli lopettaneensa oman poliittisen toimintansa.
Vuonna 2014 Lasse Männistö (kok.) perui eronpyyntönsä sen jälkeen, kun asiasta nousi kohu. Männistön suunnitelmana oli siirtyä Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi, ja hänen tilalleen olisi noussut Helsingin entinen apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty (kok.), joka oli nimitetty aiemmin sosiaali- ja terveysministeriksi.
Lue myös: Sanna Marinin eropyynnölle kovaa kritiikkiä – "Syntyy kuva omaa uraansa edistävästä poliitikosta"
Useimmin siirrytty maaherraksi
Pääosin eduskunnasta eroa pyytäneet kansanedustajat ovat siirtyneet julkishallinnon palvelukseen. 12 kansanedustajaa on siirtynyt maaherraksi – tehtävään, joka lakkasi olemasta vuoden 2009 lopussa, kun kaikki läänit lakkautettiin. Viimeisin maaherraksi siirtynyt kansanedustaja oli Tuula Linnainmaa (kok.) vuonna 1997.
Toiseksi eniten, seitsemän edustajaa, on siirtynyt kaupungin- tai kunnanjohtajaksi tai pormestariksi. Apulaiskaupunginjohtajaksi tai -pormestariksi on lähtenyt kuusi edustajaa. Kelan pääjohtajaksi on siirtynyt kaksi ja Kelan johtajaksi kolme edustajaa.
Viime vaalikauden aikana vapautus myönnettiin neljälle kansanedustajalle. Jutta Urpilainen (sd.) siirtyi Suomen EU-komissaariksi, Anna-Kaisa Ikonen (kok.) Tampereen pormestariksi, Juhana Vartiainen (kok.) Helsingin pormestariksi ja Paavo Arhinmäki (vas.) Helsingin apulaispormestariksi. Ikonen palasi maaliskuun vaaleissa eduskuntaan. Hän on Petteri Orpon (kok.) hallituksen kunta- ja alueministeri.