Hallituksen kehysriihessä päättämät leikkaukset kurittavat ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa ja peruspäivärahaa.
Sulaneiden indeksijäädytysten korvaamiseksi hallitus päätti tiistaina päättyneessä kehysriihessä 0,85 prosentin tasasuuruisesta leikkauksesta vastaaviin menoihin.
– Menojen leikkaukset koskevat yleensä köyhimpiä ihmisiä, sanoo SAK:n pääekonomisti Olli Koski.
Kehysriihessä linjattiin myös työttömyysturvan ehtojen tiukennuksista. Tiedossa on, että esimerkiksi työn vastaanottovelvoitteen kiristymisestä pidetään kiinni hallitusohjelman mukaisesti. Yksityiskohdissa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työttömien autonomistajien odotetaan jatkossa ottavan töitä myös kauempaa kuin 80 kilometrin säteeltä kotoa.
Yksityiskohtia tarkennetaan vielä huhtikuun aikana. Hallituslähteen mukaan on todennäköistä, että työttömän on tulevaisuudessa esimerkiksi vastaanotettava muun alan työtä yhä matalammalla kynnyksellä.
Peruspäiväraha yrityksen starttitueksi
Työtön voi yrittää työllistyä myös peruspäivärahan avulla, kun tukea voi tulevaisuudessa käyttää palkkatukena tai yrityksen starttirahana. Esimerkiksi yrittäjäksi ryhtyvälle työttömälle työnhakijalle voitaisiin myöntää vuodeksi peruspäivärahan suuruinen starttiraha.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Mika Maliranta sanoo, että toteutus voi kaatua yksityiskohtiin.
– Tämä on monimutkainen asia toteuttaa. On paljon pieniä yrityksiä, jotka taistelevat olemassaolostaan. Ne voivat joutua lopettamaan toimintansa, kun tulee uusi joukko kilpailijoita. Sitten yrittäjät puolestaan ovat työvoimahallinnon asiakkaana, Maliranta arvioi.
Vaikutusarvioiden mukaan peruspäivärahan käyttömahdollisuuksien laajentaminen saisi yli 10 000 työtöntä liikkeelle. Olli Koski huomauttaa, että lähtökohtaisesti ei voida silti olettaa, että kaikki työttömät haluaisivat yrittäjiksi.
– Homma voi vesittyä myös TE-toimistojen väkimäärän vähäisyyteen, kun ei pystytä tarjoamaan tarpeeksi palveluja, Koski sanoo.
Opiskelijoille vähemmän tukea
Kehysriihessä hallitus linjasi myös opintotuen leikkausten kohdentumisen.
Korkeakouluopintojen tukiaika lyhenee 64 kuukaudesta 54 tukikuukauteen. Opintorahan enimmäismääräksi tulee noin 250 euroa kuukaudessa. Nykyisin opintorahaa voi saada noin 340 euroa kuukaudessa.
Korkeakoulu- ja toisen asteen opintoihin saa vastaisuudessa yhtä paljon opintorahaa. Opintolainan valtiontakauksen määrä nousee 650 euroon kuukaudessa kotimaassa opiskelevalla. Nykyisin takauksen enimmäismäärä on 400 euroa.
Opintotuen enimmäismäärä on korkea-asteella kotimaassa opiskeltaessa ensi vuoden elokuusta alkaen yhteensä noin 1100 euroa kuukaudessa. Nykyään tuen enimmäismäärä on noin 940 euroa kuukaudessa, mutta lainan osuus on pienempi.
Opintotuen tulorajat sidotaan ansiotasoindeksiin, ja niitä tarkistetaan määräajoin ylöspäin. Takaisinperinnässä tehtäviä korotuksia kohtuullistetaan 15 prosentista 7,5 prosenttiin.
Toisen ja korkea-asteen opiskelijat siirretään yleisen asumistuen piiriin. Selvitysmies Roope Uusitalon mukaan siirto lisäisi kustannuksia noin 13 miljoonalla eurolla, mutta muuttaisi tuen kohdentumista opiskelijoiden joukossa merkittävästi. Yksinasuvien tuki nousisi, perheellisten laskisi.