11. syyskuuta 2001 koko maailman katseet kääntyivät Yhdysvaltoihin, jossa tapahtui yksi historian järkyttävimmistä terrori-iskuista. Tässä jutussa oman näkökulmansa päivään kertovat New Yorkin World Trade Centerin kaksoistornien romahduksessa poliisi-isänsä menettänyt tyttö ja afganistanilainen nuori mies.
Long Islandin Hempsteadista kotoisin olevasta Dorothy Morganista tuli aiemmin tällä viikolla syyskuun terrori-iskujen 1 646:s tunnistettu uhri.
Morgan sai surmansa New Yorkissa 11. syyskuuta 2001, mutta kehittynyt dna-teknologia mahdollisti hänen varman tunnistamisensa vasta nyt.
Morganin lisäksi kerrottiin myös toisen uhrin henkilöllisyyden varmistumisesta. Miehen nimeä ei omaisten pyynnöstä julkistettu. Hänen maallisia jäännöksiään oli löydetty vielä viisi vuotta iskujen jälkeen.
Lue myös: WTC-iskuista huomenna 20 vuotta: Viranomaiset varoittaneet kohonneesta turvallisuusuhasta – "Kaikki terrorismin vastaiset turvatoimet käytössä"
Epätoivoisen tuntuinen urakka jatkuu
Viranomaiset vakuuttavat jatkavansa Yhdysvaltain historian laajinta oikeuslääketieteellistä projektia, vaikka urakka vaikuttaa epätoivoiselta.
Edellisestä onnistuneesta uhrin tunnistamisesta ehti kulua tätä ennen jo lähes kaksi vuotta, eikä työ ole vasta kuin hiukan yli puolessavälissä: terrori-iskuissa kuoli yhteensä 2 977 ihmistä. On toki selvää, ettei kaikista uhreista jäänyt jäljelle mitään tunnistettavaa.
Muistoja sen sijaan on, vaikkakin joskus hyvin hataria tai liki olemattomia. AJ Niedermeyer oli vasta kaksi ja puolivuotias, kun hänen poliisi-isänsä Alphonse Niedermeyer kuoli World Trade Centerin (WTC) kaksoistornien romahduksessa. Hautajaisten jälkeen leski Nancy havaitsi olevansa raskaana. Pian syntyi tytär Angelina Joy.
– Muistan, kun AJ sanoi ikävöivänsä isäämme. Saatoin sanoa, että minäkin ikävöin häntä, vaikka en oikein ymmärtänyt, mitä se edes tarkoittaa, tytär kertoo NPR-radion haastattelussa.
2:25
Iskut ohi reilussa tunnissa
Syyskuun aamu oli kirkas New Yorkissa, kun lentokone lähestyi keskustaa poikkeuksellisen matalalla. Kyseessä oli American Airlinesin kaapattu lento 11, joka iskeytyi pian epäuskoisten kaupunkilaisen silmien edessä WTC:n pohjoiseen torniin. Vajaat 20 minuuttia myöhemmin kaapparit lensivät United Airlinesin koneen päin WTC:n eteläistä pilvenpiirtäjää.
Presidentti George W. Bush sai tapahtuneesta tiedon kesken kouluvierailun Floridassa, mutta syyskuun yhdestoista ei ollut vielä ohi.
Hetkeä myöhemmin kaapattu matkustajakone iskeytyi puolustusministeriön Pentagonin valtavan viisikulmion kylkeen Washingtonissa.
Taivaalta putosi vielä yksi kone, tällä kertaa keskelle peltoa Pennsylvaniassa. Myöhemmin selvisi, että myös tämä United Airlinesin lento 93 oli kaapattu ja sen kohteeksi oli todennäköisesti suunniteltu Valkoista taloa tai kongressitaloa. Matkustajat kuitenkin hyökkäsivät kaappareiden kimppuun, mikä pelasti kohteet pääkaupungissa Washingtonissa mutta ei koneessa olleita.
9/11-päivän tuho paheni entisestään, kun World Trade Centerin kaksoistornit romahtivat noin puolen tunnin välein.
Lue myös: Rajuja väitteitä nostanut 2000 dollarin dokumenttielokuva WTC-iskusta käynnisti ketjureaktion, joka näkyy edelleen 20 vuotta myöhemmin – väitteitä on kumottu vääräksi, mutta salaliittot edelleen jylläävät Yhdysvalloissa
Bushin sodanjulistus WTC:n raunioilla
Toisella puolen maailmaa uutisia Yhdysvalloissa tehdystä hyökkäyksestä kuunteli parikymppinen Abdul Rahman, mutta hän ei antanut niille suurempaa painoarvoa – hyökkäyksistä ja sodasta nyt jauhettiin radiossa jatkuvasti. Vähitellen afganistanilaisille alkoi valjeta, että al-Qaida-verkosto oli suunnitellut iskut heidän takapihallaan ja että maata hallitseva Taleban-liike oli antanut terroristien punoa juoniaan vapaasti.
Historiaan jäi WTC-tornien raunioilla vierailleen presidentti Bushin uhkaava lupaus. Paikalla olleet ihmiset olivat valittaneet, etteivät oikein kuule, mitä Bush puhuu megafoniin.
– Mutta minä kuulen teitä! Koko maailma kuulee teitä! Ja he, jotka kaatoivat nämä rakennukset, kuulevat meistä hyvin pian, Bush huusi.Nyt jo eläkkeellä olevan virkamies Rahman ei silti huolestunut.
– En uskonut, että Amerikka hyökkäisi kostona Afganistaniin. Ajattelin Amerikan olevan hyvin kaukana, hän muistelee AFP:n haastattelussa.
Lue myös: WTC-iskujen uhrien omaiset kieltävät presidentti Bidenia tulemasta muistotilaisuuksiin – vaativat ensin salaiset asiakirjat julki
Osama bin Ladenin löytämisessä meni kymmenen vuotta
Rahmanin oletukset menivät pahasti pieleen. Yhdysvaltain kongressi antoi presidentille oikeuden sotilasvoiman käyttöön vain muutamia päiviä iskujen jälkeen ja ensimmäiset pommit "terrorismin vastaisessa sodassa" putosivat Afganistaniin jo lokakuun alkupuolella. Talebanin hallinto kaatui nopeasti ja jo joulukuussa Afganistanille muodostettiin uusi väliaikainen hallinto.
Yhdysvaltain vihollinen numero yksi, al-Qaidan johtaja Osama bin Laden, onnistui välttelemään kiinni joutumista vielä kymmenen vuotta. Erikoisjoukot surmasivat hänet lopulta toukokuussa 2011, mutta ei suinkaan Afganistanissa vaan naapurimaassa Pakistanissa.
Pitkä sota maksoi Yhdysvalloille ja sen liittolaisille vuosi vuodelta rahaa ja ihmishenkiä. Helmikuussa 2020 presidentti Donald Trumpin hallinto sopi Talebanin kanssa ulkomaisten joukkojen vetäytymisestä Afganistanista. Loppua kohti kaoottiseksi muodostunut poistuminen toteutui vasta presidentti Joe Bidenin vahtivuorolla.
Sodassa kuoli vajaat 2 500 yhdysvaltalaissotilasta, viimeiset itsemurhaiskussa Kabulin lentokentän liepeillä aivan vetäytymisen loppumetreillä. Nyt Taleban on jälleen vallassa Afganistanissa.
Vangittuna lähes 20 vuotta ilman oikeudenkäyntiä
Sota alkoi ja päättyi kahdessa vuosikymmenessä, mutta terrori-iskuja koskevassa oikeudenkäynnissä ei ole päästy juuri alkua pidemmälle.
Kuuban saarella sijaitsevassa Yhdysvaltain Guantanamo Bayn tukikohdassa yritettiin aiemmin tällä viikolla edetä viiden syytetyn valmistavissa kuulemisissa. Lähes 20 vuotta vangittuna olleen viisikon joukossa on Khalid Sheikh Mohammed, syyttäjien mukaan yksi terrori-iskujen keskeisistä suunnittelijoista.
Kiistat muun muassa sotilastuomarin pätevyydestä ja salaisissa pidätyskeskuksissa syytetyiltä kiduttamalla hankituista tunnustuksista vaikuttavat kuitenkin siirtävän varsinaisen oikeudenkäynnin alkamisen hamaan tulevaisuuteen.
Syyskuun iskujen syyllisten selvittämisessä voi silti olla luvassa uusia käänteitä. Presidentti Biden määräsi hiljattain, uhrien omaisten painostuksen jälkeen, puolustusministeriötä julkistamaan salaiseksi määrättyjä asiakirjoja iskujen tutkinnasta. Niiden toivotaan mahdollisesti sisältävän todisteita Yhdysvaltain läheisen liittolaisen Saudi-Arabian hallinnon kytköksistä terroristeihin.
Syyskuussa 2001 matkustajakoneet kaapanneista 19 miehestä 15 oli saudiarabialaisia. Myös Osama bin Laden oli syntyjään saudi.